Ihan selkee kiukuttelu- ja raivopäivä. Se aika kuukaudesta todennäköisesti tulossa. Vaikee sanoo kun kuukautiskierto on joko tai joskus. Ärsyttää ja ärsyttää. Onneksi mies pääsi hipsimään töihin karkuun. Jos silläkin ois ollut vapaapäivä, en kyllä mene sanomaan etteikö ois ruumiita tullut.
Piti sitten eilen vielä vähän
rääkkäillä valmiiks kipeitä käsiä
kuminauha+painohässäkkäsysteemillä. Parit sarjat vaan... Käväsin
myös lenkillä metsikössä, sain ohimennen saaliiksi vajaan litran
kanttarelleja, jotka pistin pannun kautta pakkaseen. Ei muuten
näkynyt yhtään hirvikärpästä.
Söin sitten eilen illalla vielä
pari tomaattia, omenan, rasvatonta rahkaa, mehukeittoa ja vettä. En
edelleenkään osaa juoda tarpeeksi. Päivän aloitin tänään ruishiutalepuurolla, real-leivällä jonka päällystin
maksamakkaralla. Vihannespuolta ei aamulla enää kaapista löytynyt.
Kahvikupposen join. Lounaaksi vetäsin kevytnakeista ja
keittojuureksista tehtyä keittoa. Ilman perunaa. Perunasta en kyllä
edes juurikaan pidä. Lukuunottamatta siis tähän perikatoon
avittaneita sipsejä ja ranskalaisia, NIISTÄ MÄ TYKKÄÄN :DD mutta
jotka siis poistettu mun ruokalistaltani. Ruokajuomana tänään
toimi rasvaton piimä.
Shoppailin tänään ja sijoitin
vaakaan. Ja millaiseen vaakaan! Ihana ihana ihana valkoinen
kukkakuviollinen vaaka. Ajattelin että vähän sitten edes parantaa
mielialaa kun joskus vaaka ei näytäkään toivottuja lukemia.
Yritin löytää keittiövaakaa, mutten löytänyt sellaista jonka
keittiöömme huolisin. Mennään siis edelleen noin-tuntumalla.
Sijoitin myös terveyteen, ja ostin kasviksia. Ihania kasviksia.
Kaikenvärisiä ja kokoisia. Maukkaita ja kotimaisia. Lukuunottamatta
paprikaa, joka on kotimaisena versiona törkykallista.
Eilen liityin Kiloklubiin.
Kalorilaskuri on ehkä sivuston parhaimpia puolia. Toki foorumilta
löytyy paljon tietoa ja kanssalaihduttajien kokemuksia erinäisistä
asioista. Syötin kahden päivän syömiset, eikä pahalta näyttänyt.
Kysehän ei ole siitä, ettenkö muka osaisi syödä oikein. Osaanhan
minä, en vaan ole viitsinyt.
Olen lueskellut paljon erilaisia
laihdutusblogeja, ja aina vaan enemmän mua hämmästyttää yksi
asia. Nimittäin se herkkujen vetäminen naamariin. Mulla ei vaan
riitä ymmärrys siihen, että kuinka voi kuvitella laihtuvansa, jos
päivittäin vetäisee suklaata, pullaa ym. suuhunsa. Itse pyrin nyt
siihen, että heti siinä vaiheessa, kun tiedän hallitsevani
syömiseni, niin makean kuin suolaisen, hyvän ja pahan, voin ostaa
sen karkkipussin. Koska silloin tiedän että pystyn syömään vain
muutaman namin, ja lopettaa siihen. Toinen asia mitä mä ajattelin
lueskellessani blogeja oli asia: ”herkkupäivä”. Siis wtf? Syöt
6 päivää viikosta terveellisesti ja vähäkalorisesti, liikut,
sitten pilaat koko viikon edistyksen yhden päivän syöpöttelyllä?
Juu, ymmärrän toki jos herkuttelupäivänä suot itsellesi jonkun
pienen paheen. Mutta että koko päivän vedät kaksin käsin sisääsi
kaikkea moskaa, oi ja voi :( . Tarkemmin pohdittuani tajuan että
olen aikaisemmilla laihisyrityksillä huijannu itteeni kans
tolleen:”Hei kerran viikossa saa syödä hyvää, kauppaan! Kori
täyteen sipsuu, limpparii, karkkii, dippii, olutta...”
Tiedän että nyt viikonlopun
lähestyessä mulle tekee käsittämättömän tiukkaa olla erossa
lauantaisaunan jälkeisestä oluesta tai punaviinistä. Mä en vaan
halua niitä kaloreita. En en en en! Eilen testasin saunan jälkeisenä
sijaisnautintona vichyä jota saa tölkissä. Se toimi jotakuinkin
hyvin. Toissa viikonloppuna testasin alkoholittoman vaalean lagerin,
joka maistui myös. Mutta kaloreitahan toki on siinäkin.
Pidättäydymme siis raikkaassa vichyssä ja luotamme
syntymähumalaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti