perjantai 28. joulukuuta 2012

Kuinka ahmiminen lopetetaan?

Ja sata muuta kikkaa mulle kiitos!

Mä en siis vaan kykene lopettää tätä napsimista.

Sain mä tehtyy ittelleni tossa päivällissmoothien, puolukkaa, banaania, rahkaa, sprite zeroa. Hyvää!

Kävin salilla tänään ekaa kertaa ikuisuuksiin. Tein jalkatreenin ja herättelin käsiä. Ehdin just tekee treenin, kun mun reuma havaitsi että nyt äkkiä joku nivel kipeeks! Olkapää nyt sitten juilii. Kiva, kiitti taas niin v't'sti. Huomenna en sitten pääsekään, sillä on autoremppaa luvattu koko päiväksi. Mah-ta-vaa. Punnitus jäi tältä viikolta, en viitti tosiaankaan alkaa masenteleen nousseen painon takia, kun tässä on ollut ihan työn ja tuskan takana että pääsin tänään salille.

Joulu meni tosi mukavasti töissä ja kotona. Sain tarpeellisia lahjoja, enkä yhtään ainutta kappaletta roinaa! Jouluruokaa maistoin taas kaikkea sen lusikallisen. Lanttulaatikko alkaa selkeesti oleen mun lempparia. En mä silti syönyt sen enempää. En vaan pidä jouluruokien mausta. Olen siis elänyt joulun suklaalla, viinillä ja ruisleivällä. Ei tee suklaatakaan mieli enää lainkaan.

Kirjottelenpa tuossa viikonloppuna lisää, nyt oon liian väsynyt jatkamaan.

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Oi joulu, joulu, lisäät läskieni määrää!

HYIHYIHYI MINUA! Nyt on kuulkaas joulu ja silloin saa olla kuulemma lomalla dieetistä. Näin mulle sanottiin eilisellä kyläkierroksella. Olen kuulemma pienentynyt huomattavasti isänpäivästä, silloin nähtiin viimeksi sukulaisten kanssa. Ei mun paino kyllä oo laskenu. Ilmeisesti jotain kiinteytymistä on havaittavissa.

Eilinen oli TOSI rankka päivä, kuusi kyläilykäyntiä! HUH! jokaisessa kahvit tai glögit, piparit ja pasteijat... Olin yövuoron jälkeen nukkunut vain kaksi tuntia, joten kotimatka oli aika mielenkiintoinen, parit terästetyt glögit ja väsymys sai aikaan sen, että menin ihan ylikierroksille. Huhhuh. Illalla lämmitettiin vielä sauna oikeen kuumaksi, kun oltiin paleltu autossa koko päivä. Kävin sitten lumihangessakin pyörimässä! Oli kyllä ihanaa! Nukahdin sitten puolen yön jälkeen ja nukuin sikeästi aamuun asti. Sitten lähdettiin ostamaan viimeiset jouluostokset HETI kun kauppa aukes, ja hyvä että mentiinkin siihen aikaan. Kun oltiin lähössä, paikka oli ihan tupaten täynnä!

Mies lähti viemään viimeisiä lahjoja ja sain vähän omaa siivousaikaa. Sainkin keittiön siivottua ja vaihdettua pellavaliinan pöytään. Nyt pidän pienen glögi-blogitauon. Namnam. Yöllä heitetään meidän 7 kilon kinkku uunin uumeniin. Aamulla perään heitetään uuniriisipuuro. Vähän kyllä houkuttais laittaa se riisipuuro takkaan yöksi paistumaan, muttei mulla taida olla tarpeeksi urheiluhenkee siihen hommaan.

Ostin itselleni huomiseksi suklaata. Aion olla halki räjähtänyt huomisiltana. Joulupäivänä sitten takaisin ruotuun. No okei, myönnän, söin tänään hesen juustohampurilaisen ja muutaman ranskalaisen. Hups! Tunnen oikeen kun mun persaus on leventynyt.

Nyt mun tarttee hyökätä meidän saastaisen vessan kimppuun!

Rauhallista joulua ihan kaikille <3



perjantai 21. joulukuuta 2012

Yökyöpelin terveiset

Heissan täältä yövuorosta! Yö alkaa olemaan jo voiton puolella. Vielä se maailmanloppukaan ei tullut, joten on aikaa kirjoitella. Olen katsellut todella huonon trillerin ja läskidokkarin ihmisista jotka pelkäävät läskejä tai eivät halua läskiä. Olen myös lukenut kolme HYVIN vanhaa Seura-lehteä. Tietysti kuvaan kuuluu kierrot asukkaiden luona ja kaikenlainen pieni häslääminen. Vietin pitkän aikaa katsellen ikkunasta ulos. Ulkona on lähes maagisen näköistä. Pakkasta -18 ja taivaalta leijui pieniä timantteja jouluvalojen loisteessa. Niin kaunista. Hankikin näyttää ihan siltä, kuin se ois sokeria. Ooh ja ah! Älkää kertoko kelläkään että mä olen kirjoittanut talvesta näin kauniisti, sillä ihan oikeasti inhoan talvea. Nyt sattu vaan olemaan munkin kova ja kylmä sieluni joulufiiliksissä.

Päätin toissailtana aloittaa loppuvuoden kestävän FB-lakon. Eli en käytä Facebookkia enää tänä vuonna. Eka päivä meni ihan hyvin, mutta tää yö on vähän rankkaa aikaa. Syy miksi aloitin moisen lakon, oli totaalinen kyllästyminen ja ärsyyntyminen niihin kaikkiin "AH, olen niiin reipas, ihana, hyvä ihminen, tunnollinen, rehellinen ja humaani". Ja jos itse kommentoi jonkun toisen päivityksiä eriävällä mielipiteellä, saa niskaansa kaikkien vihat, minäkin leimaannuin yksi päivä ties miksikä arvelluttaviksi ihmisluonteiksi :D Mua on alkanut AHDISTAMAAN tää täydellisyyden ja siloisen vaikutelman tavoittelu. Hienostelu. Sievistely. Hyvänen aika ihmiset, vapautukaa kahleistanne ja juoskaa alasti lumihangessa huutaen sekä nauraen! Taitaa olla joku hippifiilis meneillään :D Olenhan juonut 1,5 l Pepsi Maxia! Muuten, ajattelin että nyt voisin kaiken sen FB-ajan käyttää kuvien lisäilyyn tänne blogiin.

Mun eiliset syömiset meni kyllä ihan päin helvettiä. Mun hieno suunnitelma jauhelihapihveistä kariutui, koska ajattelin mieluummin nukkua päiväunet ennen yövuoroa, sen sijaan että olisin käyttänyt sen ajan niiden pihvien vääntämiseen. Eli meillä syötiin spagettia ja jauhelihasoosia. NAM. Muuten päivä menikin hienosti pienillä kaloreilla. Jostain syystä mulle on tullut kauhee himo omenoihin. Söin eilenkin kaksi!

Eilen kävin tekemässä herättyäni treenin, yläkroppa+vatsat. Oli ihan jees, vaikkei se rauta yhtälailla noussut kuin eilen. Ranskalainen punnerrus käsipainoilla alkaa tuntua jo yllättävän hallitulta, sain jo nostaa 5 kilosta 6 kiloon. Hernekäsi :D Vinopenkki käsipainoilla menis jo 11 kilolla, mutten mä jotenkin uskalla ottaa niitä kumisia käsipainoja, ne on niin hurjan näkösiä. Pelottavia... Multa taitaa jäädä tältä viikolta aerobinen kokonaan väliin, ihan vaan siitä syystä ettei mulla oo aikaa. Huomenna en tosiaankaan jaksa lähtee ennen yötyövuoroo salille. Lauantaina lähetään heti mun parin tunnin koomaunien jälkeen Keski-Suomeen pukkeilemaan. Sunnuntaina onkin sitten jalkapäivä. Tulikin mieleen, että täytyykin alkaa suunnittelee ens viikon treenejä.

Mutta minäpä lähden valmistelemaan aamupalaa, että on likkojen kiva tulla aamulla töihin :) Hyvää huomenta ja päivää vaan kaikille!

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Kiva treeni.

Olipas aivan mielettömän kiva treeni. Tein alkulämmittelyn crossarilla, ekaa kertaa vuosikausiin käytin sitä laitetta, ja helvata miten rankkaa :D Uuden valloituksen tein myös soutamisen saralla, ja hoidin jäähdyttelyn "veneessä". Oli kyllä ihan superkunto tänään. Tuntui että ois voinu tehdä vaikka mitä ja vaikka kuinka kauan!

Raahasin kauppaan kertyneet pullot, 4 kassia(juoppo), ostin ruokatarpeet parille päivälle ja yövuoroihin eväät. Yövuoroissa juon yleensä Pepsi Maxia, sillä mulla ei kahvi yöllä uppoo. Ostin myös Valion ProFeel raerahkaa. Sellasen kun hotkasee nälän yllättäessä, niin taas jaksaa. Yövuoron päättyessä syön sitten kananmunan ja puuroa, jonka jälkeen kotiin ja sänkyyn!

Kauppareissulla näin entistä työkaveria, joka kehui mun näyttävän pirteältä ja kiinteämmältä. Kyseli käynkö edelleen salilla usein ja muitakin kuulumisia. Kotiin kun pääsin, niin söin nälkääni Freshin valmiin kana-ceasarsalaatin. Se on ihan törkeen hyvää. Illaksi ois luvassa sipulikeittoa. Huomenna ajattelin tehdä jauhelihapihvejä uunissa, ja niiden kanssa kokeilen paprikaa, sipulia ja punakaalia.

Ps. Meillä haisee edelleen se hiiltynyt puuro...

Miinus, jota ei vielä lasketa.

Voi jee, -700 grammaa. Vielä yli kilo siihen, että oon taas siinä mihin sain laihdutettua. Mä en kyllä oo nyt saanu mitenkään kiinni tästä laihduttamisesta. Musta tuntuu että toi plussaviikko vei mun halut laihduttamiseen. Ja tää joulu! Voi hyvänenaikasentään! Mä oon syöny suklaata ja juonu alkoholia aivan liikaa. Olen harrastanut sellaista tissuttelua, yksi tai kaksi olutta kerrallaan. Eilenkin join ruuanlaiton yhteydessä kaksi lasia valkoviiniä. Pähkinöitä napsin jatkuvasti. Mulla on jumalaton himo maksamakkaraan. Kasvikset tuovat suoraansanottuna oksennusreaktion. Liha ei maistu. Noh, tammikuussa sitten taas kovat käyttöön! Onneks mulla alkaa yövuorot, joten ei tuu niin paljoo ruokailtua.

No ei vissiin tänäänkään sillä poltin aamupuurot hiilelle :D Taas yks kattila roskiin...

Luin eilen sellaista blogia jossa nuori lihava ihminen puolustelee lihavuutta. Toki hänen blogissaan oli useita hyviä näkökulmia, mutta ihan kaikessa en ollut samaa mieltä. Hänen mielestään lihavuudella ei ole tekemistä sydän- ja verisuonitautien, DM2 yms. "Läskisairauksien" kanssa. Itse kohonnutta verenpainetta sairastaneena, voin kyllä kertoo ettei tää lihavuus oo sitä painetta alentanutkaan, vaan terveellisemmät elämäntavat, liikunta ja painonpudotus. Ko. blogin kirjoittaja kirjoittaa olevansa sinut itsensä kanssa, ja pitävänsä itsestään lihavana, eikä koe lihavuudesta olevan haittaa normaalille elämälleen. Kun luin näitä juttuja, totesin että olen ollut nuorempana ihan samanlainen. Ei mua sillon haitannut tää lihavuus, enkä edes ajatellut sitä, niin naiivia! Valitettavasti voin vain sanoa, että lähestyessä 30 vuotta, se lihavuus todella alkaa häiritsemään. Puhun tässä nyt sellaisesta oikeasta lihavuudesta, enkä muutamasta ylipainokilosta. Ei vanheneva kroppa enää jaksa kannatella sitä taakkaa, ja olo on todella huono! Ja sen huonon olon huomaa valitettavasti joskus vasta silloin, kun on saanut laihdutettua. Kun vuosikymmenien ajan elimistö tottuu ylipainoon ja sen tuomiin ongelmiin, on vaikea tajuta omaa todellista oloaan. Kipuunkin tottuu, miksei sitten läskiin? Parikymppisenä elimistö vielä jaksaa aika kovankin koulun, mutta siitä se alamäki sitten alkaa. Aineenvaihdunta hidastuu, iho alkaa rypistymään, iho ei palaudu, nesteet kertyy ymym. Mitään tieteellistä perustaa ei näille mun jutuille ole, vain maalaisjärki ja hatarat mielikuvat koulusta.

Muitakin noita lihavuudenpuolustajia varmasti on, ja se mua huolestuttaakin. Ei oikeesti oo kivaa tajuta näin vanhana, että jumalauta, mä oon läski ja mä kuolen jossen tee jotain.

Työkseni hoidan vanhoja ihmisiä, ja olen päättänyt senkin asian, että kenenkään hoitajan ei tarvitse minua liikuttaessaan rikkoa itseään, saatika haistella läskipoimujen hiki/hiiva/ihotulehdushajuja. Oikeasti, 140 kiloa ei ole mukava liikutella edes nosturillakaan.

Itse en halua koskaan olla ns. normaalipainoinen, vaan sopivasti lihava. Olen aina pitänyt kauniinpana naisia, joilla on pehmeämpi figuuri, pyöreät kasvot ja pyöreät vartalonmallit. Ihmisiä on kaikenmallisia, mutta ääripäät eivät ole kauniita, eikä terveellisiä. Mielestäni on rumaa, jos kylkiluut näkyvät, sellainen ei siis ole unelmakroppani.

Tällä postauksella ei ole tarkoitus ketään haukkua, ilmaisen vaan omat mielipiteeni ja kokemukseni.

Ja nyt mä lähden suorittamaan energianhukkausta salille :)

tiistai 18. joulukuuta 2012

Viimeinen PT-tapaaminen :(

Tänään olikin ihan vika PT-ohjaus, ja oon ihan murheissani. Kuinka mä nyt tästä eteenpäin? Osaanko mä? Otanko mä uuden paketin keväämmällä? Kuka sen maksaa?... Oivoi.

Viimeisellä puolituntisella vedettiin kova PowerPlate-treeni. Mun kädet on ihan spagettia!

Kävin tänään joululahjaostoksilla. Ostin sisaruksilleni ah, niin tylsiä, mutta tarpeellisia käsipyyhkeitä. Äidilleni Iittalaa, rakas sai vielä yhden lahjuksen, neulepaidan. Parhaalle kaverille ostin Pentikistä semmoisen ihanan kannellisen harmaan lasikulhon. Oon ihastunut niihin, itseltä löytyy sellaisia pienemmässä koossa. Tuohon laitoin vielä mukaan vanilja- ja mustikkamakusiirapit. Isälleni olen koonnut sellaisen yllärikorin punaviineineen. Rakas saa sen neuleen lisäksi kylpytakin ja himoitsemansa Vain elämää-levyn. Joo, mun mies on vähän lälly :DD Lahjat tuossa paketoin, ja seuraavaksi ajattelin alkaa raivaamaan tilaa joulukuuselle <3

Tänään söin aamulla puuroa, treenin jälkeen heraprotskuu, kauppakeskuksen kahvilassa tilasin kanelicappuccinon, siinä luulossa ettei siinä ole sokeria. Mut siihen tulikin sitten joku inhamakea kanelisiirappi. HYI. Kotiintullessa söin pienen grahamlihapiirakan(jootiiän) sekä karjalanpiirakan Polar 15 juustolla. Nyt mulla on projektina hanhenrintaa ja punakaalipyrettä.

Huomenna on muuten taas TUOMIOPÄIVÄ! Vaaka taas ujeltaa :(( Huoh. En mä taidakaan syödä tänään enempää.

maanantai 17. joulukuuta 2012

Maanantaipäivän blues

Ei vitsi mä oon kyllä ihan sekasin viikonpäivistä, olin aamulla ihan varma, että tänään on perjantai. Hohohoo... Vapaat alkoi, ja loppuviikosta sitten pariksi yöksi töihin.

Tänään pidän kyllä aivan takuulla lepopäivän! Muuten menee taas ihan överiks, niinkun tuossa joitain viikkoja sitten. Mä en tajua mikä hinku mulla on vetää aina tälläsii överikausia, että liikkuu niin että palaa loppuun. PIMEETÄ!

Tänään olen syönyt taas hiilaripainoitteisesti. Niin tyhmää. Aamulla en jaksanu herätä riittävän aikaisin puuron keittoa varten(mikropuuro, HYIYÖK), niin söin taikaruisporkkana-paahtista kalkkunametukalla ja kurkulla. Töihin evääks ruisleipää kalkkunametukalla ja kurkulla, sekä tyyliin vajaa desi kypsää makaronia ja kypsää jauhelihaa joku desi myös. Puolikkaan protskupatukan vedin kanssa jossain välissä. Illaksi oon nakittanut mieheni tekemään jotain tomaattista broiskujuttuu riisin kera. JES!

Nyt mä kellahdan kyllä hetkeks päivätorkuille, alkaa olee virta niin vähissä.

Palaillaan taas!

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Henkilökohtainen ennätys!

Olen nimittäin käynyt tällä viikolla jokapäivä salilla! Joo, meinaa taas mennä överiks... vai eikö?  Katsotaanpas...

Maanantaina Salitreeni, koko kroppa 1h20min
Tiistai PT-Treeni 1h 10 min
Keskiviikko Salitreeni, yläkroppa 1h 10 min
Torstai Zumba n. 50 min
Perjantai Kevyt(raskas)Spinnig 35 min
Lauantai Salitreeni, jalat, 1h
Sunnuntai Venyttely, 1 h

Eli käväsin tänään venyttelytunnilla. Oli ihan jees, vaikka ennemmin mä käyn siinä puolen tunnin venyttelyssä, joka on ehkä enempi suunnattu treenaajille, toi tän päivänen tuntu olevan suunnattu istumatyötätekeville henkilöille, enkä juurikaan saanut siitä mitään irti.

Oon syöny tänään tosi huonosti, hiilareita ihan liikaa. Aamulla en ehtinyt tekemään puuroa ennen töihinlähtöä, hoidin mieluummin parisuhdetta ;) No hyi mua! Mä kerron kaiken!( Mun mies on vaan paras) Sitten söinkin töissä proteiinipatukkaa, ruisleivän, profeel raerahkan. Kun tulin kotiin, tekaisin nopsaan jauhelihamakaronimössöö. Voin kyllä kertoa ylpeänä, etten oo syöny varmaan koko projektin aikana kyseistä ruokaa. Äsken nassutin ruisleipää päällisineen ja vissyy.

Kattelen tässä joulumielelle-konserttia, Johanna Kurkela laulaa NIIIIN kauniisti. Huoh.

Elämä on ihanaa :)


lauantai 15. joulukuuta 2012

Viidelta saunaan ja kuudelta putkaan...

...se on sellainen työnaisen lauantai... Eli aamuvuoroissa olen tämän viikonlopun. Takana lauantaisauna ja nautiskelen nyt saunavissyä, no okei, oli meillä KIUASMAKKARAA, sellaista erinomaista oikein lihaista makkaraa. Hyi hirvee taas tätä elämänepähallintaa!

Kävin salilla tekemässä jalat. Oli kivaa, paitsi etten mä oikein osaa askelkyykkytekniikkaa :/ Jotenki yhtä vaikeeta ku jotkut Zumba-askeleet. Mut on selkeesti luotu tekemään yksinkertaisia liikkeitä :D Sitten kylmää faktaa treenistä: Tunti ja rapiat, lähes 500 kaloria, max syke 162, keskisyke 133. Rasvanpolttoo 25 min ja kuntoo 38 min. Eli ihan mukavasti. Olin kyllä yllättynyt kulutuksesta. En jotenkin ole hahmottanut että tunnin salitreeni ei paljoa kuluta. Loppupyöräilyjä tehdessäni huomasin, että siinä sykkeen huidellessa yli 150 alan vasta kunnolla hengästymään. Mistä lie sitten johtuu, onko hyvä vai huono juttu, en osaa analysoida. Huomenna mulla onkin sitten lepopäivä. Kaks lepopäivää napsahti tälle viikolla, mikä on hieno ryhtiliike parin viikon sairastelun jälkeen.

Harrastin törkeen itserakasta peilaamista taas saunan yhteydessä, ja totesin että olkapääthän ne sieltä kauniisti alkavat kaiken löllön seasta näyttäytymään. KAU-NIS-TA. Tykkään tykkään. Motivoi ihan hulluna! Huomioin myös sen että hartiaseutu alkaa olemaan aika hyvässä kuosissa. Mua vaan harmittaa ihan törkeenä se etten edelleenkään saa noita lapoja treenattua. Tänään tein pari selkäliikettä joissa kiinnitin enemmän huomiota lapojen käyttöön, ja nyt jälkeenpäin tuntuu siltä että jotain tuli tehtyä. Töissä yks duunikaverikehonrakentajadude selitti aika perhanan hyvin sen, kuinka paljon töitä saa tehdä että "käyttämättömät" lihakset alkavat jotenkin herättelemään hermojaan. MULLA ON VIELÄ TOIVOA!

Hohoho! Onpas taas oikeeta sekamelskaista suoltamista tää mun postaaminen. Niinku aina.

perjantai 14. joulukuuta 2012

Spinning!

38 minuuttia. 356 kaloria. 8 minuuttia rasvanpolttoa. 29 minuuttia kuntoilua. Keskisyke 148. Maksimisyke 172. Tän päivän tulokset. Tykkään aina mennä etukäteen polkeen pariks minuutiks ennen tunnin alkua, joten ylimääräiset 38 minuuttia tuli siitä. Olin siis kevytspinnissä, joka yleensä on vähän rennompi, mutta tänään sitä veti sellanen ulkomaanvahvistus lontooksi. Oli aika hurjaa settiä, kun aikaisemmilla kevytspinneillä ei todellakaan olla poljettu seisaaltaan kokonaista minuuttia kerrallaan. 45 sekkaa vielä jaksoi, mutta viimesellä minuutin seisontasessiolla multa loppu puhti kokonaan. Pukkarissa sitten pitikin tasailla ainakin vartti ennenkuin olin varma etten oksenna suihkuun... Se heppu selosti jotain 60% yms maksimeista, enkä tajunnu yhtään mitä sekin mahtaa tarkoittaa, PT saa tiukkoja kysymyksiä ens tiistaina. 

Oooh kun alkoikin väsyttämään, kun rauhoittui kirjoittamaan tätä postausta... 

Tän vuoden säätilat on laittanu mun psyykkeen kyllä todella koville; kesä oli hirmu kylmä ja märkä, ja nyt tota luntakin tulee ihan niin että kaks kertaa tarttee päivässä tehdä lumityöt. Mä en vaan jaksa tätä talvea ja pimeää. Tuntuu että räpiköisi jossain mustassa liejussa ja vajoaisi sinne räpiköinnistä huolimatta. Ei mua vaan tunnu auttavan räpiköinti, eli vitamiinit, terveellinen ruoka ja liikunta. Oon vaan niin huono talvi-ihminen :/ Mua lohduttaa ainoastaan se ajatus, että kohta ollaan voiton puolella tän pimeyden kohdalla, vielä tämä kuukausi niin alkaa helpottamaan. 

Mulle on muuten tullut ihan kauhee kasviskammo. Jotenkin ällöttää kaikki keitetyt, höyrytetyt, paistetut kasvikset. Ajatuskin tuntuu ihan kauhealta. Samoiten liha. Ja juusto. Ajattelinkin tässä nyt vetää hetken aikaa ihan vaan normaalia ruokaa tuoreilla kasviksilla sekä yrittää syödä maitotuotteita niin että saan proteiineja. Annoskoot vaan pitää kattoo normaaleiksi. Ehkä tää mun henkinen tila vaikuttaa tohon syömisjuttuunkin noin valtavasti. Enhän mä kyllä tosiaankaan oo koskana pitänyt lämpimistä vihanneksista muutenkaan. Paitsi keitoissa ja upotettuna homejuustoon, myös kasvissosekeitto on ollut mun herkkruokaa.  Kertokaa jos teillä on jotain niksejä, kuinka mä saan noi lämpimät kasvikset maistumaan vähemmän, no lämpimiltä kasviksilta :D 

torstai 13. joulukuuta 2012

Painajainen Zumbatunnilla

Ei oo ryhmäliikunnat mun juttu ei. Mua turhauttaa ihan sikana kun en osaa enkä pysy mukana. Jotenkin mä en vaan usko että useammankaan kerran jälkeen osaisin. Harmittaa vaan jälkeenpäin ihan törkeesti, että oisin voinut 45 min käyttää johonkin muuhunkin liikuntaan.

Sykemittarin tuloksia: 3 min rasvanpolttoo, 47 min kunnonkohotusta. Max sykkeet 180 ja keskimääräinen syke 159. Poltetut kalorit 532. En tiedä onko noi huonosti vai hyvin, max syke ainaki on musta kauheen korkee. Huono olla ei ollut ollenkaan eikä tuntunut siltä että kuolen.

Mulla on nyt vähän ongelmia mun reumalääkityksen kanssa. Otan kerran viikossa 25 mg Trexania, ja huolimatta isoista annoksista foolihappoa, huono olo on vaan jatkuvasti. Eli, ruoka ei maistu ja kaikki oksettaa. Mua ottaa niin päähän toi lääke. Jos ei syö, ei jaksa reenata. Sitten tökkii taas kaikki. Seuraava reumakontrolli vasta helmikuussa. Ajattelin kyllä ihan itse vähentää annostusta siihen 20 mg, jos vaikka tää yökkäily helpottais.

Nyt iltavuoroo kohti! 

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Positiivinen postaus

VAROKAA! POSTAUKSEN SISÄLTÖ ON POSITIIVISTA MATERIAALIA!!! ÄLÄ LUE JOS OLET TOTTUNUT NEGATIIVISSÄVYITTEISIIN POSTAUKSIINI! 

Ostin itselleni lisämotivaatioksi sykemittarin! Ihan tommosen halvimmasta päästä olevan Polar FT 7. Se kertoo onko harjoittelu kuntoo kohottavaa vai rasvaa polttavaa. Lähinnä mä vaan haluan tietää kuinka paljon kaloreita mä kuluttelen treeneissä. Vitsi mä oon nyt onnellinen! Kyllä, materia tekee mut onnelliseks tässä tapauksessa :D 

Eilen sain sen uuden ohjelman tosiaan, kaksijakoisen. Tehtiin kaikki liikkeet läpi tunnin aikana. Jatkossa ois suunnitelmissa tehdä kaksi kertaa yläkroppa ja kerran alakroppa viikossa. Siihen sitten lisäksi spinning ainakin. Spinnin takia jalat vaan kerran viikossa. Tälle viikolle sovin itteni kanssa että teen kummatkin treenit kerran ja käväsen spinnissä. Kaveri tosin houkutteli mut ZUMBAAN huomenna aamusta. Mä oon aina vihannut (vaikken ole siis kokeillut, ennakkoluuloinen, tiedän) ZUMBAA! Avoin mieli tälleen joulun kunniaksi. Pääsen kokeileen sykemittariakin ekaa kertaa. Oon oikeesti kun joku pieni lapsi jouluaattona. 

Tänään tein sen yläkropan treenin, ja voin vaan kertoo että hyvältä tuntu! Penkissä nousee jo ihan mukavasti noi käsipainot, kymppikiloakaan ei tunnu enää missään kun tekee penkkipunnerrusta. Aivan mahtavaa! Vinosoutulaitteessa aloiteltiin sillon syyskuussa 25 kg, nyt mennään 45 kilossa. 
Vaakajalkaprässissä irtoo leveellä asennolla jo 90 kg, liikkeelle lähdettiin 60 kilosta. ELI JEE SILLEKIN! Mun oli pakko eilen testata sitä mun ultimaalista vihollista numero 1, nimittäin PYSTYPUNNERRUSLAITE! Sillon alussa mulla teki tosi tiukkaa saada se 12 toistoo 5 kilolla. Eilen kokeilin treenin lopuksi 7,5 kilolla pelonsekaisin tuntein, että kuinka se nyt sitten nousee. Tididididiiii! 25 toistoo ilman taukoo ja PT ei viittiny enää laskee ... :D MUA EI HAITTAA EDELLINEN PLUSSATULOS ENÄÄ LAINKAAN! Oon niin fiiliksissä!

Yks ongelma mulla on, nimittäin mun polvien rutina jalkaliikkeitä tehdessä, se hermostuttaa/ällöttää mua ihan täysillä. Tuntuu et mä ihan varmasti kohta hajoon. Kipua ei siis tunnu missään. Onks kellään muulla tommosta ollu?? 

Hei mä meen nyt valmistamaan herrrrrkullisia kasviksia possunpihvien kylkeen. Olokaahan kiltisti! Ne tontut vilkuilee vielä ikkunoista! 

maanantai 10. joulukuuta 2012

Uuden elämän alku, vol 2

Hei nyt oikeesti! Loppu se mussuttaminen ja mä pääsin salille! Oli pikkasen rankkaa tolleen flunssan ja puolentoista viikon tauon jälkeen. Kannatti, vaikka sali olikin tälleen maanantaina IHAN TÄYNNÄ! Kiva kikkailla siinä penkissä, kun jotkut äijänkäppyrät hengitti niskaan kytätessään et koska vapautuu painot ja penkit. Juujuu, minä se vaan voimailin kaikessa rauhassa... ja näytin varmaan tosi epätoivoiselta. Olo oli ainakin sellanen niiden painojen armoilla. Kyllä se siitä! Huomenna taas PT:n vuoro kiduttaa mua. Saan varmaan noottia, mutta minkäs lenssulle voi :(

Mun syömiset on ollu tänää vähän niin ja näin, tuntuu siltä että ois joku vatsapöpö tulossa. Tosi ällö olo koko päivän ja vatsassa tuntuu kummalle, ruokakaan ei maistuisi mitenkään. Aamulla meni puolikas puuroannos, kymmenen maissa ruisleipä ja sitten yhden aikaan jauhelihakastiketta ja spagettia (hyvin pieni annos!). Tulin kotiin niin söin tuorejuustoa ja ruisleipää. Nyt mulla on vielä treenin jälkeiseksi evääksi tulossa seitiä kasviksilla.

Viikonlopun juhlinnat meni kyllä loppujen lopuksi syömisten osalta hyvinkin putkeen, ravintolassa söin naudan ulkofilettä jallu-pippuri-KERMAsoosin sekä kasvisten kera. Auraperunat kuuluivat myös annokseen, mutta en mä syönyt kuin haarukallisen. Perunat ei oikein oo mun juttu. Jos mä oisin tilannu ranskikset, olisin aivan takuulla syönyt kaikki.  Olen mä siis jotain oppinut :)



perjantai 7. joulukuuta 2012

Viime viikolla olin äänekkäämpi

Eli kylpyläreissulle flunssa ei jäänyt, vaan palasi takaisin kahta kauheampana. Kuumetta ei onneks ole, yskä, nuha ja ääni lähes poissa. Huomisen suunnitelmat pitää silti, ja juhlitaan siskon synttäreitä. Salilla en oo käyny yli viikkoon. Se masentaa. Se laittaa mut syömään toooosi vapaasti. En ees kehtaa kertoo mitä kaikkee oon tässä parin päivän aikana sisääni mättänyt... tai no kehtaanpas! Hesemättöö, naapureilla glögii, coyotessa päivän burgeri(en tosin syönyt burgerin sämpyläosia lainkaan ja vain puolet ranskiksista), riisiä, karkkia, juustonaksuja, olutta, siideriä, punaviiniä. Joo, tällästä kevyttä. 

Tänään käytiin Ideaparkissa shoppailemassa, ja viimeinkin sain ostettua salihanskat! Kun vaan pääsis sinne joskus... Yhden joululahjan ostelin myöskin, tarpeita huomiselle illanvietolle, jumppapallon, joulukoristeita/valoja, joulukukkia, lompakon, ruusuja, verhot, kynttilöitä. Rahaa paloi aivan hulluna. Se oli katkeran suloinen hyvästijättö veronpalautuksille. 

Tosi kaunista kun ihmiset on kaivaneet jouluvalonsa pihoihin tuikkimaan. 

Ihanaa viikonloppua! 

tiistai 4. joulukuuta 2012

Grow up!

Mistä tietää että on aikuinen? 

Minun kohdallani ilmeisesti siitä, että leikkaan hiukseni lyhyiksi ja totean että pipo on oikeesti tosi kiva talvella, eikä yhtään nolo. Herään aamulla aikaisin ja menen nukkumaan ajoissa. Juhliminen ei huvita, sillä sitä edeltävä päivä valuu hukkaan krapulassa. Pysyn mieluummin kotona, kuin palelen pikkutunneilla taksijonossa. Haaveilen patikoinnista ja öistä teltassa. 

Toisaalta... Haluaisin nähdä kaikki Disneyn animaatiot joita katselin kersana. Pidän karkeista. Tykkäisin ihan hulluna leikkiä. Siis vaikka piilosta! Mulla on useita lapsellisia unelmia ja haaveita. Muumilimsa on lähes jumalten nektaria. Nojoo, en mä tiedä oonko mä nyt niin aikuinen sittenkään. 

Mietiskelin tuossa eilen kaikenlaista, kun sattuneesta syystä mulla tota aikaa oli runsaasti. Tulipa ajateltua sellainenkin asia läpi, että kuinka mulla on jatkuvasti joku projekti kesken koskien mun elämää. Ensin piti löytää mies, sitten saada se ansaan ja kosimaan, jonka jälkeen piti hätistää sen sitoutumiskammo ja huijata naimisiin. Seuraavaksi olikin vuorossa talon ostaminen. Luontevasti tässä kohtaan tulisi lapsen hankkiminen, mutta koska minä en niitä todennäköisesti tule koskaan saamaan, skipataan se. Tällä hetkellä mun projektina on minä itse ulkoisesti. Painoindeksi 30 tavoitteena ja sen jälkeen se lapsen yrittäminen. Entisessä elämässäni naimisiinmenon jälkeen ohjelmassa olisi ollut kiksien hakeminen baarista ja muutaman vuoden jälkeen se suhde olisikin kuivunut kasaan. 

Kun nyt olen tässä pisteessä, haluaisin todeta että mun polla alkaa olla sellaisessa kunnossa että tää maailma tuntuu hyvältä paikalta just mulle. Ja se on ihanaa. 

Edit: Ainii! Tervetuloa kaikki uudet upeat ja ihanat lukijani !

maanantai 3. joulukuuta 2012

Kivaa, lenssukausi, kivaa!

Nyt se sitten iski. Eilen heräsin kuristavan kivuliaaseen kurkkukipuun. Käväsin kuitenkin aamuvuoron suorittamassa, tänäänkin lähdin jo töihin, mutta pyysin esimieheltä josko saisin lähteä kotiin sairastamaan. Huominen päivä vielä parannellaan. 

Olen tänään oppinut uusia juttuja, kuten sen että mustaherukkamehu + tuore inkivääri = Taivas. Aivan jumalattoman hyvää! Tein ruuaksi todellista läskiruokaa, kookosmaitoa, tonnikalaa, inkivääriä, chiliä(runsaasti), sambal oelekia, kalakastiketta, valkosipulia, sitruunaruohoo, sitruunaa vaan kastikemaiseks sössöks ja riisiä lisukkeeks. Tuommoinen tuju satsi aukas kyllä koko kropan, hikee alkoi pukkaamaan ja olo parani ihan tolkuttomasti. Olen juonut greippijaffaa light-versiona, mustaherukkamehua ja vettä. Toivon todella että olisin keskiviikkona terve, sillä meillä on se kylpyläreissu. Ja viikonloppuna sitten muutakin ohjelmaa. 

Kuten huomaatte, en ole talven ihminen, mun blogista ei siis löydy lunta ja pakkasta ylistäviä kirjoituksia. Hyi. Olen varmasti ollut edellisessä elämässäni lämpimän maan ihminen :) 

Tällä viikolla ei varmaan tuu paljoo pudotusta ja liikuntakin jää väkisin loppuviikolle. Heti vaan salille kun oireet antaa periks. Mä inhoon sairastamista. Haluan tehdä kaikkee ja mennä kaikkialle. Tää on niin raivostuttavaa. Huomenna pitäis käydä hoitaa itsenäisyyspäivän ostoksetkin, sillä keskiviikkona huristellaan kylpylään suoraan töitten jälkeen kumpikin, joten shoppailulle ei oo aikaa :( 

Taidanpa palata nauttimaan kuumia juomia ja mustavalkoisia elokuvia <3 

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Tuloksia ja uusia tavoitteita

Paino putosi syöpöttelystä huolimatta. Olen päässyt ekaan tavoitteeseeni, eli 130 kilon alitukseen. Seuraava etappi saakin olla sitten -5kg tammikuun loppuun mennessä. Löysä tavoite, mutta löysä on nainenkin! Toukokuun loppuun mennessä mulla on tavoitteena se -20 kg, joka toivottavasti tulee tavoitettua.

Vaikka olenkin superkateellinen muiden megapudotuksista, tiedän että itselläni se ei toimi. Jos   pudotus on nopeaa kohdallani, on myös lihominen takaisin. Kun käytän aikaa laihtumiseen, tulee terveellisistä elämäntavoista tapa jota noudattaa koko loppuelämän. Tai näin mä oon laskenut yhteen päässäni yks plus yks. Olen aikaisemmin laihtunut muutamassa kuukaudessa parikymmentä kiloa, ja takaisinhan se napsahti vuoden loppuun mennessä korkojen kera. Tosin sillon mä en edes yrittänyt elää terveellisemmin. Masennun helposti ja syön/juon/juhlin kiloja takaisin. Eiks muuten oo tosi hassua, että kun on masentunut, juhlii enemmän? :D SAI-RAS-TA.

Ei mulla muuten vieläkään oo tää vuorokausirytmi ihan kuosissa. Heräsin tänään kuudelta, ja iltavuoroon vasta meno. Hermostuttaa, josko taas alkaa väsyttämään kuolettavasti. Ääh. Olen semmoinen stressaaja, et tommoset muutokset nukkumisessa tai aikatauluissa tuo mulle ihan suunnatonta ahdistusta.

Äh. Mun ajatus ei enää kulje, täytyy jättää kirjoittaminen myöhemmälle.

tiistai 27. marraskuuta 2012

Asiaa kakasta ja sen vierestä

Anteeksi herkkähermoiset ja te jotka haluatte lukea vain sieviä juttuja :) Älä lue jos ei tosielämä kiinnosta. Tämä on vain ystävällinen varoitus. 

Mä kadun niin. Kadun jokaista viikonloppuna syötyä epäterveellistä suupalallista. Kadun liikkumattomuuttani. Kadun sitä etten ole juonut vettä kunnolla. MUN ON PAHA OLLA!! Hirveän käsittämätön vatsajumi, ilma kiertää, sattuu! Päätä särkee ja huimaa, en tosin tiedä miten se huimaus voisi liittyä mun kakkajumiin.... Ei edes kunnon ohjattu treeni auttanu mitään, meinas vaan yrjö tulla salin lattialle, koska olen niin täynnä! Aloitin iltapäivällä nestetankkauksen ja otin kovemmat aineet käyttöön. Aloitin taas kiloklubin käytön, ja tän päivän syömiset jäi tosi 1000 kaloriin. Liian vähän, aivan liian vähän. Pikkuhiljaa toivon saavani tämän ränsistyneen motivaationi kohdilleen ja päästä taas kirjoittamaan painonhallintablogia, näiden nykyisten parin epähallintapostauksen jälkeen. 

PT käyttäytyi tänään juuri niinkuin ajattelinkin. Lisää vastusta, ja kertoi mulle pari uutta juttua, joita en ole tiennyt, enkä käsitä miksei me alusta alkaen suunniteltu treenejä niin. Eli seuraavalla kerralla saan kolmijakoisen treenin. Selvitin kyllä aikaisemminkin ohjaajalleni, että vaikka mulla ois kuinka huono viikko, käyn sen 3 kertaa salilla. Jokin kommunikaatio-ongelma tässä on kyllä ollut jossain kohtaa. Hän kertoi ettei koko kropan treenistä ole hyötyä jos sen tekee useammin kuin 3 kertaa viikossa. Eipä siis ihme että uuvuin tuossa yhdessä kohtaan. Kävinhän joskus 4 kertaakin viikossa, plus aerobiset ryhmätunnit päälle. Spinnissä en oo taas käynyt muutamaan viikkoon, ja se näkyi! Ihan järkyttävää hengästymistä ja pahaa oloa. Tein itseni (ja vähän PT:nkin) kanssa diilin että varmasti käyn sen kerran viikossa spinnissä. Mulla on tavotteena tälle viikolle ainakin kaksi puolen tunnin kävelylenkkiä. 

Tein ihanan puolen tunnin venyttelyn tänään kotona. Kattelin netistä ohjeet, spotify päälle ja eikun venyttelemään. Mulla oli muuten vielä tuikkuja palamassa, ulkona alkoi jo hämärtymään. Oikein rentouttavaa.Valkkasin soittolistalle mm. 


  • Gotye Somebody that i used to know
  • Jenni Vartiainen Minä ja hän
  • Jesse Kaikuranta Sun oon
  • Anna Erikson Jos mulla olisi sydän
  • Johanna Kurkela Oothan tässä vielä huomenna
  • Chisu Sama nainen
  • Anna Puu Säännöt rakkaudelle
  • Scandinavian Music Group Hölmö rakkaus
  • Irina Koko kuva

Keittelin sitten lohikeitot jota sain nauttia yksikseni siippani ollessa iltavuorossa. Lohikeiton teon lomassa rouskuttelin porkkanaa. Iltapalaks vedin parit klementtiinit, on muuten aivan loistavia tähän vuoden aikaan! Aamulla menikin sitten kaurapuurot raejuustolla ja ruispala kalkkunalla. Treenin jälkeen Profeel kaakaojuoma ja Leaderin proteiinipatukka vähän myöhemmin, kun en niin kerennyt mitään lounasta syömään. Kotiin tullessa pari hapankorppua ja kuppi kahvia. 

Odotan ensi viikkoa ihan hirveästi! Edessä kylpyläreissu, veronpalautukset ja kierros Ideaparkissa. Loppuviikosta odottelen siskoani kylään, mutta tää ei nyt ole ihan varmaa vielä. Pari muuttujaa vielä. Nyt pitäs vaan jaksaa kaks iltavuoroo, vapaa ja siihen vielä viis päivää armotonta työntekoo! 

Hei! Blogin kirjoittaminen auttoi, huomattava määrä kaasua vapautui juuri maapallon ilmakehään ja pelkään että jossain sataa tällä hetkellä kakkaa. 

maanantai 26. marraskuuta 2012

Voihan Pieru ja muuta marinaa.

Hienot päivärytmit mulla. Herään viiden aikaan aamulla ja torkun jo ysiltä illalla. Oon siis saanu paljon aikaiseksi ja toisaalta mennyt kuin sumussa. Noi kolmen päivän vapaat on ihan liikaa mulle. Luulen että rytmi korjaantuu tän illan iltavuoron jälkeen, luulenpa nukkuvani huomenna ainakin ysiin asti.

Lähdin tänään treenille kuuden aikaan, ja voi hitto että kannatti! Mulla ei oo moneen päivään kulkenu treeni, ei siis mitenkään. Tänään tuntui jo ihan kivalta. Se tietää tosin sitä, että toi mun PT laittaa mulle huomenna lisää vastusta. Ehkä se sitten jossain näkyy. Olen ottanut joskus tuossa kuukausi sitten kroppakuvat, ja nyt pitäs ottaa taas, sais jotain aineistoo tännekin. Mua pelottaa vaan ettei niissä mitään eroa näy. Vatsa ei oo pienentynyt taas viikkokausiin omasta mielestäni, eikä vaatteidenkaan mielestä. Karsee röllykkä se on. Oottelen vaan että toi pahin turvotus häviäis, mun vatsa on ihan jumissa ja pallona. Yritinkin salilla saada suolistoon vauhtia PowerPlatella. TUNNUSTAN, olen juonut liian vähän vettä ja syönyt liian vähän kuituja. Ehkä tommonen parin viikon loma on tehnyt pääkopalle ihan hyvää. Nyt voi taas alottaa tiukan linjan. Haluan pudottaa nopeammin!

Varailin tuohon parin viikon päähän kylpyläreissun. Se tulee tekemään niin hyvää ettei oo tosikaan. Hierojakin tekis hyvää, mutta mulla on joku fobia semmosta kohtaan, etten oo vielä saanu itteeni rohkaistua makoilemaan jonkun vieraan käsien alle. Oikea takareisi, pakara ja alaselkä on niin jumissa ettei mikään venyttely tunnu auttavan.

Yks hieno uutinen mulla on, ja se kirjattakoon nyt ylös: Pystyin tekemään lauantaina ihan oikean istumaan nousun lattialla. Siis minä! En oo pystyny tekee sellaista varmaan kymmeneen vuoteen. Aika huikeeta!

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Hitto mä oon hyvä!

Vaikutan kyllä ihan maailman epätasapainoisimmalta ihmiseltä, ainakin näitten bloggausten perusteella :D 

MUTTA NYT ON AIHETTA ONNEEN! NIMITTÄIN 900 GRAMMAA MAKKARAPERUNOIHIN. Kyllä. Aion palkita tavoitteeseen pääsemiseni makkaraperunoilla. Mun on tehnyt niitä mieli niiiiin kauan, että aion rikkoa kaikkia  maailman laihdutuslakeja ja syödä semmosen satsin. 

Ei mulla sitten muuta. Lyhyt on ytimekästä ;) 

tiistai 20. marraskuuta 2012

Sisältää voivottelua ja valitusta!

Nyt kyllä tuntuu kaikki menevän niin hienosti että mua oikein naurattaa! Mulla on yövuorot päällä, ja eilen tein kan yövuoron vuoteen. Ajattelin että helposti mä sitten unien jälkeen jaksan lähtee samantien salille pt-tunnille... Nojoo :D Höhöhöö, oli kyllä kamalin treeni ikinä! Vedettiin nopeeseen tahtiin 1/2 tuntiin koko setti. Oksennusta pukkas suuhun, enkä oo oikeen syöny mitää koko päivänä. Ällötystä lisää se, että menkatkin alkoi vihdoinkin oikein ryöpsähtämällä! Vatsa on niin kipeä, etten tiedä mitä täällä töissä tekis.

Eilen kävin siinä hermoratatutkimuksessa, ja mitään ei löytynyt. Eli: olen reumavaivainen ja sillä siisti. Pakko se on kai alkaa hyväksymään pikkuhiljaa. Tällä hetkellä mun keskisormi on tuplat normaalista ja pirun kipee. Alanvaihto on edessä. Itkettää vähäsen, mutta parun sitten viikonloppuna parin viinilasillisen jälkeen.

Pt kertoi että olen taas pienentynyt, ja mainitsin kyllä hänelle, etten mitään vihreetä oo nähny muutaku teen muodossa pariin viikkoon. Nää yöt kerää vielä tuttuun tapaan nestettä aivan hillittömästi.

Mittailin tuossa verenpaineita, ja voin ylpeänä todeta niiden olevan normaaleissa lukemissa. Voin siis heittää beetasalpaajat roskikseen. En ole niitä syönyt nyt kuukauteen ja hyvin on RR pysynyt aisoissa. Olen siis siltä osin terve :) Ihanaa!

Vielä siis tämä ja seuraava yö töitä, sitten koittaa ihana viikonloppuvapaa. Alunperin oli suunnitteilla lähteä kylpylään, mutta tän verisen sodan takia hylkäsin sen suunnitelman. Siispä haluan kirpputorikierrokselle ja syömään, kiitos. Miehelle on jo suunnitelmat ilmoitettu ja läpi on menneet sielläkin päässä.

Sitä odotellessa... :)

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Liha on heikkoa

Sillä mulla oli oikeen mättöpäivistä mätöin eilen. Olen tekopyhä laihduttaja, koska syyttelen muita ja sitten ratkean itse :D Anteeksi siis mitä nöyrimmin !

Aamu meni vielä hyvin, puurosetti, sitten pari taikaruispaahtista kananmunalla, töissä sitten puol neljän aikaan maustamaton&rasvatonjogurtti-puolukka-banaanismoothie, maistelin n. desin porkkanakeittoa. Mutta sitten potti otti ja räjähti! Mieheni oli tehnyt iltapalaksi pizzaa, sauna oli lämmin, oli kylmää olutta ja huoneenlämpöistä hyvää punaviiniä. Noh, kaikki meni, kuten kourallinen marianneja sekä popcorneja. Kävin vaa´assa pettymässä, kilohan sieltä oli kaikenkaikkiaan jo kahden viikon mässäilyjen takia kertynyt. Mulla on ihan järjettömän paska olo, fyysisesti kuin henkisestikin.

 Mua suoraansanottuna vituttaa. 

Salillakin oon käynyt vaan kolme kertaa tällä viikolla, enkä oo harrastanu kertaakaan aerobista liikuntaa. Väsyttää niin että mieluummin nukun ennen iltavuoroa pitkään. Tää syksyn aika on vaan niin ylitsepääsemättömän rankkaa. Otin tänään taas kiloklubin ruokapäiväkirjan käyttööni. En oo vieläkään valmis maksamaan mistään muusta nettisivusta. Olen pihi köyhä. Ei jumalauta, tää ei saa kaatua tää homma tähän! Ei vaan saa!

torstai 15. marraskuuta 2012

OTAT NYT VAAN ITSEÄSI NISKASTA KIINNI!

Ohhoh mikä yö taas kerran. Uni ei tullut, mun päässä pyöri sellanen sirkus, ettei oo tosikaan. Vähän liian monta rautaa taas tulessa. Meillä kotona on vähän kireähkö tunnelma kaupungin pakkoviemäröintiverkostoon liittymisen takia, kaikki on vähän epäselvää, ja se maksaa aivan helvetisti. Jos mulla ois enemmän aikaa, nousisin barrikadeille vastustamaan mokomaa älytöntä sekamelskaa jossa suositaan toisia omakotitalolaisia. Noh, mutta se siitä. 

Eilen tein aivan törkeen hyvää ruokaa. KRÖHÖÖM! Minulla se ei omakehu koskaan haise. Ostin siis kokonaisen kalkkunan fileen, puukotin sinne tänne taskuja joihin piilotin valkosipulinkynsiä, pippuria ja suolaa. Fileen voitelu vielä chili-paprika rypsiöljyllä ja uuniin ensin 250 C 15 min ja sitten 170 C tunniksi. Lisukkeeksi basmatiriisiä sekä kasvishässäkkää. Kasvishässäkän tein seuraavasti: Pilkoin parsakaalia, sipulia ja purjoa pannulle öljyyn kypsymään. Sitten lorautin sekaan Heinzin barbequesoosipullon jämät ja Balsamico cremeä, suolaa ja pippuria. Olisin laittanut sekaan myös porkkanaa, mutta olivat pirulaiset homehtuneet :( Eilen söin myös aamusella pari ruispalaa, kalkkunaleikettä, Becel Oliivi-levitettä, kurkkua ja kananmunan. Päivällä meni protskupatukka ja illalla sitten tuon kalkkunan lisäksi ruispalat x2 päällisillä. En vaan yksinkertaisesti ehtinyt syömään tuon enempää. Yleensä syön aamulla sen normi puuro+raejuusto+rypsiöljysetin, mut välillä on oikeesti hyvä pitää voikkariaamuja. Maistuu taas puuro paremmalta. Tänään suunnittelin tekeväni kasvissosekeittoo, hyvää ja edullista. 

Vitsi mä ehdin pohtimaan yöllä aika rankasti kaikkea tähän läskiyteen liittyvää. Tulin oikeasti siihen tulokseen että mun on pakko olla jotenkin tyhmä, kun en näitä kiloja niin häpeä. Ennemmin se häpeä kohdistuu muhun sisälle, että kuinka mä voin olla niin looseri että oon päästäny itteni tälläseks. Eniten mä ihmettelen sitä, että miksi niin moni läheinen/puolituttu on sanonut NYT että ootpas lihava, teepäs jotain. Miksi kukaan ei sanonut silloin mitään kun aloin lihomaan?? Musta on myös kummallista, että lihavalle ihmiselle saa sanoa että "Otat vaan itseäsi niskasta kiinni ja lähdet lenkille!" Ei kukaan mene sanomaan esimerkiksi puolitutulle epäsiistin ylikasvaneen hiuksiston omaavalle ihmiselle että " Herranjumala kun sun hiukset on kauheet! Otat vaan ittees niskasta kiinni ja meet parturiin!" Oikeesti. Pahinta mitä voi sanoa kelle tahansa ihmiselle on just toi: "OTAT VAAN ITTEES NISKASTA KIINNI..." Jos se nyt oikeasti olisi noin helppoa, niin eihän tässä maailmassa olisi yhtään masentunutta, ylipainoista, alkoholistia, huumeongelmaista tms. Kyllä noi on kaikki ihan jokaisen oman pään sisällä tapahtuvia haluja muuttua, eikä ole kiinni siitä vaikka kuka tulisi kertomaan sinulle, että olet lihava ja OTAT VAAN ITSEÄSI NISKASTA KIINNI. Syöt kasviksia ja käyt kävelyllä! Tai olet masentunut: OTAT VAAN ITSEÄSI KIINNI JA ALAT ILOISEKSI SEKÄ REIPPAAKSI. 

On muuten tosi vaikea asia lähteä ihmisille selittämään sitä, että mikä on se motiivi miksi mä laihdutan ja että millä menetelmällä mä sen teen. Useat ihmiset ajattelevat että olen jollain kuurilla. Eivätkä usko että en näe nälkää, saan syödä vatsani täyteen ja ihan normaalia ruokaa. Moni laihduttaja yrittää etsiä sitä nopeaa tietä onneen, joka hyvin usein ei ole se ratkaisu. Eihän ne kymmenet kilotkaan ole tullut kuukaudessa tai kahdessa. Eikä tarvitse edes ostaa kallista salijäsenyyttä, vaan ihminen voi laihtua ihan köyhänä kotonakin. Kaikki lähtee alusta. Pitää opetella syömään kokonaan alusta. Pitää ajatella että mikä sulle on tärkeetä, se että saatko mättää itseesi viikonloppuna herkkuja ja alkoholia, vai se että sulla on hyvä olla viikon jokaisena päivänä, ja sitten harvoin kun herkutellaan, se oikeesti tuntuu herkuttelulta, eikä mässäilyltä. Tähän mä pyrin itse. 

Hei muuten, tuli myös mieleeni se, että kuinka TYPERÄÄ on se, että vaikka suomalaiset läskistyy jatkuvasti, niin kaupoissa ei oo isoille ihmisille vaatteita? Ja varsinkaan urheiluvaatteita? Tilaako kaikki Suomen lihavat vaatteensa Ellokselta? Eikös siinä tapauksessa olisi kannattavampaa ottaa taalat taskuun täällä Suomessa, eikä ajaa niitä Ruotsiin? No joo, onhan täällä joku törkeen kallis Zizzi, mutta eikös se oo vaan Elloksen yksi pluskoon-vaatemerkki ;), en kyllä ees tiedä onks niitä kauppoja enää ees olemassa. Eikä niillä oo ulkoilu/treenivaatteita. Tarkoitan nyt sellasia kokoja, kuin 54-60. Eli ei mitään MUKA-isoja kokoja. KappAhl on isoja kokoja, mutta ainakin viimeisen vuoden aikana materiaalit ovat olleet sellaisia surkeita läpinäkyviä lirularua. Enkä minä voi kerrospukeutua. Mulla on aineenvaihdunta, joka toimii ja näillä kiloilla se toimii niin että mulle tulee kuuma jos mulla on päällä kaks paitaa. Mulla on haaveena se, että saisin treenivaatteita. Mun nykyset on ostettu jostain Lindexin kesän jäämistöstä, kankaat materiaalia jotka keräävät hien tehokkaasti. Olen siis puolessa välissä treeniä niin märkä joka puolelta, että jokapaikkaan tarttuvat vaatteet haittaa hyvinkin runsaasti mun liikkumista. Unelmoin myös treenipaidasta, joka kestäisi käyttöä, eikä venähtäisi niin, että mun tissiliivit näkyy kaula-aukosta. Siitä päästäänkin taas uuteen aiheeseen, mistä mää löydän urheiluliivit?!  Unelmoinin kohteena on myös ne treenihanskat ja uudet kengät. Sykemittarin oon päättänyt ostaa tuossa joulukuussa.

Yks jännä juttu mitä on tapahtunut laihtumisen myötä, mun on pakko ostaa uus tyyny! Tykkään nukkua eräänlaisessa vatsa-kylkikombinaatiossa ja käyttää korkeita tyynyjä. Noh, nyt mä en saa enää kiilattua mahaani tukemaan selkää(siis on sitä mahaa vielä runsaasti, muttei tarpeeksi tähän hommaan), enkä ole vielä löytäny asentoa jossa saisi hyvin nukuttua. Pääkin on kummallisesti liian pystyssä asennossa. Lantion seudun luutkin ovat ilmestyneet vaikeuttamaan mun unensaantia. Ne painaa patjaan ja silloin sattuu! Mutta muuten, nukkuminen on asia jota rrrrrakastan! 


Olipahan taas tällästä hienoo tajunnanvirtaa yhteen pötköön kirjoitettuna :)) 






keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Perinteinen Painokatsaus

Tänään Pirkanmaan perukoilla kuului ilonkiljauksia punaisesta omakotitalosta. 27-vuotias nainen oli pudottanut painoaan viikossa yhden kilon. Huolimatta lukuisista kuluneen viikon herkuista ja harha-askelista, herätessään epävarma taistelija sai kun saikin vaa an viisarit värähtämään alempiin lukemiin. Näin kommentoi Perämetsien Suurin Pudottaja: " Illalla nukkumaan mennessäni oloni oli hyvin skeptinen, mutta ajattelin ottavani mahdollisen plus-lukeman rennosti, ja aloittavani taas kaiken puhtaalta pöydältä. Olen pitänyt lepoviikon saleilusta, joten en todellakaan odottanut noin suurta muutosta. Ilmeisesti kroppani vaati kokonaisen tankkausviikon. Toivon tsemppiä kaikille muille taistelutovereille!" Näihin tunnelmiin päätämme Perinteisen Painokatsauksen ja jäämme odottelemaan uusia riemukkaita kiljaisuja viikon päästä. Seuraavaksi kuulemme kuinka Vatsamakkaraennustaja povailee talven säätä. Näkemiin! 

Joo, pitää välillä vähän keventää päänuppiakin ;) Eilen oli PT-tunti, ja tehtiin mun uus saliohjelma ja päälle ihan törkeen toimivia venyttelyitä. Niissä vaan tarvii olla pari :/ Sain mun uuden saliohjelman vasta eilen, koska ilmeisesti mun PT:llä on ollut jotain henk.kohtasia ongelmia, kun saikullakin oli viime viikolla, eikä ole sitä tehnyt. Tämän voin antaa anteeksi, sillä eikös meillä kaikilla ole omaakin elämää työn lisäksi. En mäkään aina ihan kympillä työskentele. Harmittaa silti vähän, kun maksava asiakas kuitenkin olen. Alkaa pystypunnerrus sujumaan käsipainoillakin jo paremmin, ei tunnu enää siltä että muksin itteeni niillä painoilla naamaan. Eilen ladattiin jalkaprässiin 80kg, ja se tuntui tuuuuuskalta leveällä asennolla ylös puserrettuna. En illalla pystynyt enää kävelemään. Se ei todellakaan ollut mitenkään kivaa. Kohtasin eilen salilla aivan hellyyttävän vanhemman puoleisen ukkelin, sillä oli verkkarit henkseleillä kiinnni :DD Aivan mieletön hahmo! Sais hemmetin hienon hahmon johonkin salikomediaan. Se ähisi pikkuruisilla painoilla ja teki liikkeet ihan mielettömän hitaasti. Ilme vakavana ja selitti samalla kaikille mitä oli tekemässä. Oli tosi vaikea pitää oma lärvi peruslukemilla. 

Mulla on nyt kaks vapaapäivää nautittavana, ja ajattelin molempina käydä salilla. Olisi myös ihanaa jos saisin vaikka leivottua jotain kuivakakkuja pakastimeen. Jos vaikka joulukuussa käy ihan vieraitakin. Tosin mä olen ollut viime aikoina niin kiukkuinen tapaus, ettei meille taida kukaan uskaltaa tulla. Hormonihirviö oikein. Mua sitten raivostuttaa nää mun naisten oireilut. 

Kauheeeeesti tsemppii kaikille parempaa elämää tavoitteleville! Mehän vielä näytetään kaikille!!

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Pikkujoulun jälkeen

Elämä jatkuu. Pikkujoulut olivat tylsähköt, mutta seura sitäkin parempaa. Lauantaina kärsittiin krapulasta ja sain uudet hiukset. Nyt kelpaa reenailla :D Ei paljoo tuu hiukset silmien eteen. Mulla ei oo ikinä ollut näin lyhyttä karvastoo yläpäässä. Näytän vissiinki aikuiselta. Eilinen meni ihan relatessa, sain perjantaina jonkun tanssivamman ilmeisesti polven ojentajaan, joka oireili koko lauantain. Autollakaan päässy ajamaan. Teinpä sitten kostoksi illalla lasagnee ;D Oli kyllä NIIIIN herkullista ja rasvaista ja kaikkea! Mutta mitä sitten? En mä sitä joka viikko tai kuukausi syö.

Tänään kävästiin Keski-Suomen suunnalla moikkaamassa isiä, siellä odottikin sitten kermainen suppilovahverokeitto, jota nautin maltillisesti jonkun desin verran, pääruokana poronkäristystä muuseineen ja paahdettuine juureksineen. Onneksi kyseessä ei ollut lempiruokani, joten kohteliaisuudesta söin vain hyvin vähän. Sain hienosti hämättyä ottamalla lautaselle runsaasti salaattia. Paikalla oli sisko perheineen ja mun isovanhemmat, vain mun pikkuveli puuttui joukosta, mutta hän valitettavasti oli jo joutunut tänään lähtemään kohti armeijan harmaita. Tuli nähtyä ihanaa siskonpoikaakin, joka on kasvanut aivan valtavasti viime kerrasta. Ihanan kiltti poika! Ei vierastanutkaan yhtään. Lisäs vaan mun vauvakuumetta. Huoh. Ehkä joskus sitten.

Oli muuten aivan ihanaa saada huomioita laihtumisesta. Näytän kuulemma siltä että olisin laihtunut 20 kiloa :D Miltä mä näytänkään -20 kg päästä, luuta ja nahkaa sitten vissiin.

Huomenna aloitan taas tiukan elämän ja kuntoilun, johan tässä tuli viikko melkein relattuakin ja levättyä, viime viikolla en sitten käynyt salilla kuin kaksi kertaa. Pakko se on vaan uskoa, ettei työssäkäyvä ihminen yksinkertaisesti pysty liikkumaan ja laihduttamaan tällä tahdilla. Ja mä kun ajattelin että mulla oli jotenkin nössö startti muutenkin. Huumettahan toi saleilu on, pakko myöntää.

Kotiin kun päästiin niin sain kauhean siivousvimman, piti jynssäillä vessa ja laittaa mies siivoamaan keittiöö. Sisustusvimma iski myös, ja kaivelin riihimäen lasipurkit esiin, somistin punaisilla nauhoilla ja törkkäsin tuikut palamaan. Joulu tekee tuloaan ;) Ihanaa. Odotan aina joulua, koska joulun jälkeen tietää että on taas lähempänä. Kevät ja valo. Pirteys. Rakkaus. Uusi elämä.

perjantai 9. marraskuuta 2012

Vatsalihasten ilmoitus olemassaolostaan ja vatsamakkaroiden poissaoloilmoitus

Mä en tiedä osaanks mä kertoo tän silleen että tekin ymmärrätte, mutta yritän kuitenkin. Eli eilen sattui oikeesti niin kiva tapahtuma olkkarin sohvalla. Makoilin selälläni sohvalla, ja mieheni pyysi ojentamaan kaukosäätimen joka sijaitsi jossain päin jalkojani. Nousin ketterästi vatsalihasliikettä mukaillen käsiä käyttämättä noukkimaan kaukosäätimen. Itseäni alkoi hymyilyttämään kun tajusin samassa että ei hemmetti, mustahan on tullut ketterä. En ole siis perusvatsalihasliikettä pystynyt tekemään varmaan 10 vuoteen. Noh, siinä ojentaessani kaukosäädintä, hymyilin ja katsoin miestäni. Moni voisi tässä vaiheessa kuvitella, että nojoo, rakastuneet siinä katsoo toisiaan. Mutta mieheni hymyili myös, hetken toljottelun jälkeen sanoi, että "Ei kyllä ollut vähän aikaa sitten sun liikkuminen tommosta, tuohon olisi vaadittu suurinpiirtein vauhdinotto lattian kautta ja kauhee ähinä". Se oli niiiiiin mannaa korville! Mieheni ei kauheen usein tuommoisia sanoja suustaan ulos päästele, ja yleensä pitää puristamalla puristaa tunnustukset mun laihduttamisen tuloksille ( tai sitten se ei vaan niitä oikeesti huomaa).

Tää viikko on ollut kyllä tosi surkea ruokien ja liikkumisen suhteen, mutta olen ajatellut olla stressaamatta. Tänään meen tekee treenin, ja sitten illalla pikkujouluihin! Huomenna vuorossa lauantai ja heti aamusta parturin penkille. Sunnuntaina reissu isiä katsomaan. Mä en yhtään tiedä mitenkä nää hiukset nyt leikkuuttais, lyhyeks ja helpoksi treenitukaks vaiko kasvatanko alkuperäisen suunnitelman mukaan piiiiiitkän ja epäkäytännöllisen kuivaan-tätä-sata-tuntia-suihkun-jälkeen-hiuksiston?? Lyhyttä kuontaloa mulla ei oo koskaan ollut ja pelkään näyttäväni läskimmältä, if possible. Voisko joku alkaa mun personal tyylikonsultiks?

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Sitäsuntätä-pohdintaa.

Jopas, lävähti tauluun -900g. Eipä ihme, listasin tänään viikon syömisiäni, eikä hyvältä näytä. En ole tällä viikolla syönyt kunnolla. Olen elänyt leivällä, puurolla, rahkalla, marjoilla ja hedelmillä. Toisaalta, enpähän oo syöny mitää epäterveellistä. Aika vähän oon kyllä saanu proteiineja. Täytyy loppuviikosta ottaa vähän vahinkoo takas ja syödä LIHAA. Mulla on ollu ihan käsittämätön himo maksamakkaraa kohtaa jo pari päivää. Voisin vaikka lyödä vetoa, että mulla on himppasen raudanpuutetta, tai sitten se aika kuusta. Vaikea aina arvioida milloin se aika on, koska mun kierto on epäsäännöllinen potenssiin miljoona. Varsinkin nyt kun mulla on tää uus elämä. 

Eilen pomo antoi ohjeeksi että viikonloppuna vapaillani minun täytyy mennä ulos ja vain käveleksimään, se kuulemma auttaa! ;D Sanoi myös että kun laihdutan, olen siksi väsynyt. Ei siis todellakaan ole työuupumusta. Justiisa joo. Mulla on kaikki ihan mielettömän hyvin, paitsi tuo työmäärä tökkii. Enkä mä ymmärrä  miten mä voisin olla väsynyt laihduttamisen takia, syön suht terveellisesti, liikun, mulla on harrastuksia (joihin en kylläkään pääse, koska työvuorotoiveissa ei oteta huomioon toiveita), siis mun elämä on aivan helvetin hyvässä jamassa nyt. 

Meneeköhän mulle sitten liian kovaa? Mun edellisessä elämässä mä en ikinä  harrastanu mitään, joskus aivan ala-asteen alussa kävin naisvoimistelijoissa, mutta sekin sitten jäi. Meiltä oli jotain 5 km maalta ihmisten ilmoille, ja yrittäjävanhempani eivät oikein olleet aktiivisia kuskaamaan meitä harrastuksiin. Tuon tien varrella ei ollut kevyenliikenteen väylää, saatika katuvaloja, ei sieltä pieni ihminen oikein pimeällä lähde kävellen/pyörällä harrastuksiin. Tulipa vaan tässä mieleen, että mehän just kesällä muutettiin samanmoiseen paikkaan, eli jos tässä lapsia ilmaantuu joskus, sama kuskailu se on itselläkin edessä. Eli siis palatakseni asiaan, elänkö nyt liian aktiivisesti? Jospa mulle ei sovellukaan aktiivinen elämäntapa ja laiskottelu onkin mun juttu? ... Höhöhöhööö! TUSKIN :D 

tiistai 6. marraskuuta 2012

Kyyneliä, kyyneliä.

Olipahan treeni. 40 minuutin powerplaten jälkeen pääsi itku. Itku jatkui iltavuoroon asti, ja sain perjantain vapaaksi. Taisteltavana siis enää kaksi vuoroa. Olen ilmeisesti tosi väsähtänyt. Uusi työ, rankat treenit, ruokavalio. PT kun huomas mun parkumisen, oli heti ihanasti tukena, sanoi että olen treenannut tosi paljon ja hienosti menee. Tsemppas muutenkin. Ja sanoi että viikonloppuna ei oo salille mulla asiaa :D Vapaapäivät pitää olla vapaapäiviä tällä viikolla. Aion silti treenata vielä to ja pe. Pomo otti asian yllättävän hyvin, ensin meinasi olla vähän nihkeenä, mutta sitten kun puhkesin itkemään, hätääntyi ja hoiti mulle vapaapäivän. Olen helpottunut!

Vaikeaa on.

Mä oon niiiiin poikki.

Kymppitunti unta ei enää riitä, kun takana on 15 päivää töitä, 2 vapaapäivää ja edessä vielä 4 työvuoroa. Kaikkeni oon antanu! Peukalot on ihan turvoksissa nivelistä ja kipeät, Buranaa kuluu siis enemmän kuin toivoisin. Olen silti jaksanut käydä salilla ja liikkumassa, pointsit siitä! Olen kyllä syönyt enemmän, siitä  miinukset :( Tai ainakin musta tuntuu siltä, sillä en ole merkinnyt syömisiäni. Toisaalta mun mies on sanonut etten oo syöny juuri mitään.

JOO OLEN SIIS TOSI LAISKAPOSSU KUN EN VOI KIRJOITTAA PAPERILLE MITÄ OLEN SYÖNYT JA LASKEA SIITÄ KALOREIDEN JA PROTEIINIEN MÄÄRÄÄ!!! HYI MINUA!

Kiloklubi ei siis toimi, ainakaan vielä eilen aamusta. Tänään en ole edes viitsinyt katsoa. En viitsi mennä sinne tarkistamaan foorumilta, sitä kuinka paska ja surkea laihduttaja olen, koska en tule toimeen ilman Kk:n ruokapäiväkirjaa. Mun käsittääkseni se on laihduttamisen tueksi suunniteltu sivusto. Olen miettinyt tässä Keventäjiin liittymistä, mutta se hinta on niiiiin suolainen etten haluaisi siihen vähiä ropojani tuhlata. Ton sivuston takkuaminen ei ois voinut tulla huonompaan aikaan, mulla on motivaatio totaalisen kadoksissa syömisen suhteen. Lyö maahan myös se fakta että mun täytyy olla tuolla duunissa näin aktiivisesti, joten ei oikein pääse ryhmäliikkumaan, tälle viikolle oon kyllä ottanut tavoitteeksi kuntospinnin, koska viime viikollakaan en päässyt kuin kevytsellaiseen.

Perjantaina on luvassa kivaakivaakivaa! Ne pikkujoulut! Jaksa ihan sen voimalla nää loput työvuorot! JEAH!

Huomennahan on taas punnituspäivä. Masentaa jo ihan valmiiks. Olisi edes se -500g. Pääsisin sitten jo ihan uusiin lukemiin ja se motivoi. Sunnuntaina oltais menossa isänpäivävierailulle tuonne Keski-Suomen suuntaan, en oo nähny niitä ihmisiä koko syksynä ja jännittää huomaako kukaan että mä oon laihtunut ja kiinteytynyt. Täytyy miettii tarkasti mitkä hoikistumista korostavat vaatteet päällensä laittas ;)


torstai 1. marraskuuta 2012

Käpyni on tulessa!

Meinaa siis ihan oikeesti mennä hermot ton kiloklubin kanssa. Eilisestä asti ei oo voinu täyttää ruokapäiväkirjaa. Eli suoraansanottuna eilen söin kaikkee paskaa, meni aamiaisen(puuro,raejuusto,öljy), lounaan(raerahka, leipä, omena) lisäksi illalla mm. pari suklaahippukeksiä, kaisersalaattia varmaan 100g, lightpopcornia(!)½ pussia, kourallinen irtiksii, kauhee satsi jauhelihasoosia, pari pikkuperunaa, 100 g tomaattia, 70g kukkakaalia, 90 g parsakaalia, puoltoista 0,33cl/tlk olutta. Kaikki toi illalla. Ja varmasti ihan siitä syystä että olin niin helvetin väsynyt etten jaksanut kuin töllöttää telkkaa ja syödä. Luojan kiitos, alla oli kuitenkin tiukka treenitunti pt:n kanssa. Tänään olen mättänyt peruspuurosotkut sekä 15cm subin clubin, ilman juustoo ja makeasipulisoosilla. Oli hyvää! Varsinkin kun ei usein tuu syötyä. Oli ihan toinen kerta mun elämäni aikana.

Tää syksy vaikuttaa selvästi mun mielialaan, väsymys pukkaa päälle ja ei jaksais/huvittais muuta tehdä kun paiskoo naamaan ruokaa.  Viime viikolla oli pakko ottaa kevyemmin, tuntui ettei treeni kulkenut ja oli tosi tukkoinen olo lihaksissa. Se sitten auttoikin, tiistaina oli 3 päivän salitauon jälkeen aivan loistava fiilis! Treeni kulki, ja vihaamani pystypunnerruskin tuntui helpolta. Keskiviikkona sitten oli toiveestani pt tehnyt mulle uuden ohjelman. Nyt pääsin eroon kuntosalilaitteista ja pääsen pakertamaan erilailla. Oli se kyllä ihan oikeesti huvittava näky, kun penkiltä nostelin käsipainoja :D Heheh, pikkasen kädet haki paikkaansa, olin varmasti naurettava näky. Pt lohdutteli, että lihakset oppii nopeesti ja että parin kerran jälkeen oon jo ihan pro... :P Ihan mielettömän hyvä treeni olikin, löysin jostain ihan uusia energiavarastoja, vaikka kirosin ja huusin polttelua. Kulmasoutua en oo saanu kulkemaan, mun lavat on jotenkin niin töktök, ettei mikään tunnu missään millään painoilla, eilen kuitenkin löyty viimeinkin asento, väline ja paino jolla alkoi lavatkin irtoomaan. HipHei!

Kävin tänään tekee aerobisen salilla, aika laiskaa touhua, mutta kaloreita palo kuitenkin. 25 min kuntopyörällä ja 25 juoksumatolla. Intervallityyppisesti molemmilla. Sit päälle 10 min venyttelyt, ja tietysti sauna. Alkuperäinen suunnitelma oli lähtee ekaa kertaa kuntospinniin, mutta mahdottomien työvuorojen takia oli pakko sopii tälle illalle varusteiden haku salin pikkujouluihin. Yritän sitten huomenna herätä aamuksi kevytspinniin. Viikonloppu on taas töitä. Huomenna alkaa hieno 8 pvän työputki, et seuraava vapaa onkin sitten 10.11. Ei syö naista, ei.

Ainiin. Viime viikon köyhä tulos -500g. En ees viittiny mittailla vyötäröö.

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Suklaalevystä Mariekeksiin.

Niin on mun herkuttelutavat muuttuneet. Ennen vedin jumalauta suklaalevyn pari kertaa viikossa, nykyään on taivaallista jos kahvin kanssa kerran viikossa syö Mariekeksin tai kaksi. Maistuu muuten tosi makealle sekin! Aikaisemmin herkkuruokaa on ollut tyyliin Hesemättö, nykyään herkkuruokaa on tuntikausia haudutettu lihapata juureksineen tai dippivihannekset. Alkoholiton olut maistuu saunan jälkeen ja limppari on lightia ( silloin harvoin kun sitä juo...). Energiajuomat ovat vaihtuneet luonnolliseksi energiaksi jota saa liikunnan sivutuotteena. Verenpainelääkkeet tippumassa hyvää vauhtia pois. Niska-hartiaseudun kivut ja kolotukset hälvenemässä, tosin vois kyllä hierojalla käväistä. Paino tippuu nousun sijasta. Hiukset, iho ja kynnet voi hyvin. Siis eihän tässä huonoja puolia olekaan? Alan voimaan hyvin! Mahamakkarat vaan ärsyttää aivan törkeesti ja selkämakkarat herjaa aina peilin ohi mennessäni. Mutta niistähän mä pääsen eroon, kyllä vain!

perjantai 26. lokakuuta 2012

Kun kunto ja halu kasvaa...

Olin tänään siinä kevytspinnissä, ja täytyy sanoo että lisäälisäälisää! Täytyy saada lisää! Ei toi puol tuntinen enää riitä mihinkään. Kunto on kasvanut niin paljon etten mä oikein itsekään vielä käsitä tätä. Ekoilla kerroilla toivoi että olis mahdollisimman vähän ylösnousuja pyörästä, nyt toivoo että niitä ois enemmän. Olen rakastunut spinniin! Se on aivan helkatin hyvä rääkkäyskeino. Eilinen venyttely oli vähän diipadaapaa, enkä oikein saanu siitä mitään irti. Täytyy käydä vielä kokeilemassa se pidempikestoinen venyttely. En oikein osaa keskittyä ja rauhoittua siellä. Oli kyllä todella romanttinen kokemus, kun kynttilät paloivat ja soi rauhallinen musiikki. Muttakun mä oon tekijä enkä rauhoittuja.

Mä haluaisin tehdä työkseni tätä kunnon/elämänkohottamista. Oispa ihanaa. Lottoanomusta pitäisi laittaa huomiselle. Perustaisin kyllä päävoiton osuessa kohdalle jonkun sortin "sairaan lihavien" kuntoutuskeskuksen.

Tuolla ulkona on aivan järkyttävän hieno ilma! Maa on ihan lumen alla ja aurinko paistaa niinkuin joskus helmikuussa! Aivan ihanaa! Nyt jokainen booty pihalle ! MARS!

torstai 25. lokakuuta 2012

Let it snow!

Lunta satelee hiljalleen. Talvi on tulossa. Henkilökohtaisesti INHOAN talvea, se kylmä ja lumi ei oo mun juttu. Musta on paljon mukavampaa kun aurinko paistaa ja ulkona voi kävellä ilman riskiä siitä että jysäyttää takapuolensa jäähän.

Iloisempiin uutisiin. Viikon painotulos -0,9kg. Nyt siis jäljellä 133,8 kg ihanaa olemustani. Vyötärön ympärys kaventunut parilla sentillä. Uusi loistokas lukema 123cm. Ajattelin kyllä vaihtaa tuota mittauskohtaa, sillä vyötäröltä alaspäin losahtaneet läskimakkarat kaipaa tiirailua. Olen niin laiska etten viitsi mittailla käsivarsia, reisiä tai muita paikkoja. On vaan helppoa joka keskiviikkoaamu käväistä puntarilla, ilostua/vihastua ja napata vyötäröltä sentit.

Tällä viikolla tehtiin pt:n kanssa PowerPlatella 45 min treeni, ja voi jee kuinka kipeä olin eilen. Siis aivan uskomattoman tehokas laite. Hiki kyllä valui liikkeitä tehdessä, ja lihaksia poltti niin että itku meinas päästä. Eilen sitten käväsin tekemässä treenin itsekseni hirmusen kipeillä lihaksilla. No, sanomattakin selvää että kotiin päästyäni liikkuminen oli hyvin heikkoa. Piti oikeasti ottaa ihan buranaa että sain nukuttua. Tiedänpä seuraavalla kerralla sitten paremmin, pidän sen palauttavan päivän tommosen treenin jälkeen. Tänään mulla on lepopäivä, käväsen vaan salilla heittämässä juoksumatolla jonkun sortin aerobisen ja siitä sitten puolen tunnin venyttelyyn. Huomenna onkin viikon ainoa vapaapäivä ja aamusta spinning! Jesh! En maanantaina päässyt polkemaan, sillä iski saikkua reumatohtorin toimesta. Tuikkas kortisonipiikin ranteeseen. Sain samalla ajan ENMG-tutkimukseen, josko ois hermopinnettä ranteissa. Toivon todella että käsieni kipu olisi just tota hermopinnettä, sillä sen helpottaminen on todella helppo kirurginen toimenpide. Samalla sain b-lausunnon kuntoutuskurssia varten. Tosi jees! Vaikka mulla alkaakin olee tää fyysinen kuntoutuminen ihan hallussa, pääkopan sisällä olevat asiat tätä sairautta kohtaan ovat suuria ja vaativat vielä työtä.

Ravitsemusasiat sujuvat tosi hyvin, 1500 kalorin molemmin puolin tässä on menty jo pari kuukautta. Salaatit ei nyt nappaa, mieluummin syön keittoja. Onpahan ainakin lämpimämpää. Muuten ruokailurytmi on tasapainottunut aika tyydyttävästi. Aamupuuro tulee jo sen kummemmin ajattelematta. Meillä ei mies ole muistanut ostaa raejuustoa mulle, joten on tuntunut tosi oudolta vetää aamupuuroo ilman sitä. Nälkä on tullut aikaisemmin. Viikonloppuna tuli syöpöteltyä mukarunsaasti, enkä sitten viitsinyt kirjailla niitä kiloklubiin vaan jätin kirjailut maanantaille. No kirjatessani huomasin, ettei kalorit edes ylittäneet 2000. Nykyään joku pieni ylimääräinen ja tarpeeton syöminen tuntuu tosi isolta jutulta, vaikkei todellisuudessa edes ole. Perusruokaa sentään syötiin, ehkä lasi viiniä ja juustoa, sekä poppareita saattoi suuhun eksyä. Maltilllisesti kuitenkin. En rohmunnut ja ahminut niinkuin viimeistä päivää elettäis. Oli mulla viime viikolla karkkipäiväkin. Söin 150g Pandan dark-suklaapussihässäkän. Oli taivaallista. Karkit maistuu makeammalta kun niitä ei syö joka päivä, ihmeellistä.

Töissä menee kehnosti, en oikein sopeudu ja kotiudu tuohon työpaikkaan. Tekemistä pitäis olla enemmän, en oo tottunut laiskottelemaan ja vetelehtimään. Muutenkin tuli pomon taholta sellaista viestiä, että maku meni koko duunista. Alunperin hain tuonne vakkariksi, sainkin vuoden sijaisuuden. Enää en edes halua sitä vakkaripaikkaa. Olenkin ensi maanantaina menossa työhaastatteluun toiseen paikkaan. Toivotaan että nappais.

Jaa, sitä lunta näyttäs nyt tulevan ihan reippaasti. Ulkorakennuksen katto ihan valkea jo. Pyhpah!




tiistai 16. lokakuuta 2012

reenaa, paska, reenaa!

Noin mä tsemppaan itteeni. Ei vais. Eilen tsemppasin itseni jaksamaan sen kevyt(raskas)spinnin loppuun asti täysillä, eli jaksoin kaikki nostot ja lisäykset. Ooon NIIIIIN kovakuntoinen.

Juuri kun mä ajattelin, että "jesh! Nyt pt on ihan yllättynyt ja äimistynyt siitä kuinka paljon mä oon kehittynyt" niin ei, aina vaan kovempaa treeniä. Mutta perkele kun se tuntuu NIIIIIN hyvältä ja NIIIIIN pahalta. Tänään heräteltiin lihaksia lyhyemmillä toistoilla ja isommilla painoilla. Oli huisin hauskaa ja älyttömän kivaa!

Oon ihan puolikuollut ja pitäs tästä vielä italiaa lähtee opiskeleen illalla. Tunnin päästä, enkä kerenny ees vetää päikkäreitä. Nukuin viime yön ihan surkeesti, sillä mulla alko tänään duunit uudessa paikassa.  Ihan tuplaväsymys.

Niijoo, paino on tippunut, oli tänään punnituspäivä, aika vähän, mutta tippunut silti, joten hurraa sille. Nyt se 10 kiloa on rikki. Hurraa sillekin.

maanantai 15. lokakuuta 2012

Typerä painoni, miksi et putoa?!

Paino jumii ja muutenkin mieli matalalla. Ärsyttää ihan kaikki. Mieskin osaa olla yks ääliö. Tekee kaiken väärin ja herranjumala sentään, oli käyttänyt tiskiharjaa väärin :D Kyllähän tää mun elämänmuutos tuo muutoksia myös parisuhteen saralla. Ärsyttää ihan sikana, kun toi herra ei ymmärrä itse elämänmuutoksen tärkeyttä. Eli meillä tehdään kahdet ruuat. Samaa leipää sentään voidaan syödä. Tänäänhän oli aamulla perussapuskaa, eli kaurapuuroa, rypsiöljyä ja raejuustoa. Miehellä pelkkä kaurapuuro. Ei suostu edes mun annoksesta maistamaan miltä maistuu raejuusto puuron seassa. Lähdettiin sitten kaupoille ennen miehen iltavuoroa. NOH. Sillä reissullahan täytyy käydä kahvilassa kahvilla... ja kahvin kanssahan täytyy jotain syödä, mieheni mielestä. Minä muljauttelin silmiäni ja sanoin että sähän just söit, onks sulla taas nälkä? Mieheni vastasi että kyllä kahvin kanssa tarvitsee jotain olla, ja valitsi iiiison kroissantin. Pyörittelin siis edelleen silmiäni ja valitsin kahvin maidolla. Mulle ei mitenkään ole välttämättömyys aina syödä teen/kahvin kanssa jotain. Mua niin aivostuttaa toi vanha tapa, että kahvin kanssa tarvitsee olla jotain mussutettavaa ja sitten varsinkin nämä mummelit sun muut, loukkaantuvat jossei tarjotut pullat kelpaa. Eiköhän olisi aika muuttaa tuota tapaa, että sosiaalisiin tilanteisiin liittyy aina se ruoka? 

Mulla on nyt tän elämänmuutoksen aikana kuukautiset hävinneet suht tehokkaasti. Mullahan on kyllä aina ollut tosi epäsäännöllinen kierto, ennen projektin aloittamista menkat tuli suht normaalisti. Jotenkin epäilen että nyt ne ois tulossa. Ärsytys- ja vittuuntumiskäyrä on katossa, mikään ei kiinnosta, nännit on kipeet ja paino ei laske. Niin, ja naama on alkanut kukkimaan. Hormonit, hormonit... Raskaana en todennäköisesti ole, sillä en ole tullut raskaaksi ikinä. Ja trust me, sitä on yritetty. Ylipaino selvästi vaikeuttaa mun raskaaksi tulemisen. Eipä sillä, en mä lasta nyt haluaisikaan. Miten mä pystyisin pitämään huolta lapsesta, jossen jaksa pitää huolta itsestänikään? Viitaten siis siihen, että olen päästänyt itseni näin ruokottomaan kuntoon, lihomaan läskikasaksi. En nyt sitten tarkoita sitä, että jokainen lihava äiti olisi huono äiti. Tämä on vaan mun mielipide koskien omaa lihomistani ja lasten tekemistä. 

Paino ei ole tippunut viime viikosta, ei tosin noussutkaan. Eihän mun punnituspäivä kyllä ees tänään ollutkaan.. vaan keskiviikkona. Mutten malttanut tällä kertaa. Tosin mulla on ollut tässä vähän ummetustakin, että voi olla iso satsi kamaa suolistossakin painoo tekemässä. Kuitua syön tarpeeksi ja juon 2-3 litraa vettä päivässä, riippuen siitä kuinka paljon kittaan teetä. 

Tulinpa muuten tuossa ajatelleeksi, että viime toukokuussahan mittailin itseäni töissä ja painoin vielä rapiat 144kg. Tänään painan 135kg. Tässä alkaa olemaan siis 10 kiloa hukassa. Mittailin tänään vyötärönkin... 125cm. Se tekee -20 cm vyötäröltä! Se isoin makkara mitä aloin mittaamaan, ei enää ole isoin makkara. Vaan mun vatsa on valahtanut ihme lerpaksi tuohon melkein reisien päälle. Hieno fiilis muuten spinningissä, kun vatsaläskit makaa reisien päällä! Alavatsassa on siis vielä ainesta ennätystenkirjaan. Tosi ruman näköistä. 

Illasta ois ohjelmassa puolentunnin spinni, ja sen jälkeen 45 min gymcircuit. Tiistaina onkin ekan työpäivän jälkeen kiire pt-tapaamiselle. Keskiviikkona kokeilen VIIMEINKIN bodybalancee ennen iltavuoroa. Loppuviikolle pitäis sijoittaa vielä pari salitreeniä ja ainaki yks aerobinen. Oon tosi laiska tekee noita aerobisia, mulla kuuluu treeniin aina 20 min aerobista liikuntaa ja noin 40-50 min salitreeniä. Joskus vedän sen 30 min. Viime viikolla tuli käveltyä. ULKONA, hyi. On kylmä, ja vähenevä läskinmäärä ei enää lämmitä niinkuin ennen :( ;) 

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Kevyttä tekstiä.

Hiukan kevyempää tällä kertaa...

Tänään kävin salilla tekemässä treenin. Sitä ennen kävin kävelylenkillä 40 min, osa kävelystä metsässä ja osa maantiellä. Kokeilin pari hölkkäysspurttiakin. Hölkkäsin noin 100m. Siitä se sitten lähtee sekin harrastus. Kävely on musta jotenkin tosi tylsää, en muista oonko mä tästä jo aikaisemmin jaaritellut.

Tänään lisäilin salilla painoja, ihan siitä syystä, että just ne 8 kilon käsipainot oli jollai äijällä käytössä. Nyt mennään sitten 9 kilolla joku istumaannousuliike. Ei mitään hajua mikä se on oikeesti nimeltään. Rankka se silti on. Syke nousee ja reidet itkee. Mulla on nyt takkuillut toi salitreeni sen reissun jälkeen tosi pahasti, tuntuu että oon menny ihan helvetisti takapakkia sen 5 päivän tauon takia. Olen miettinyt että ensi kerralla vois pt:n kanssa katella mun ruokavalioo, tuntuu etten syö oikein ja tarpeeksi. Liikun kuitenkin mielestäni aika paljon. Tälläkin viikolla liikuntasuorituksia tuli kuudelle päivälle. Kaksi kunnon aerobista suoritusta ja 4 salitreeniä. Tuohon vielä lisänä tota risusavottaa. Joka on kyllä aika tehokasta liikuntaa, heittelin siis sellaisia kuusenrunko pöllejä ja raahasin kuusenoksia tien reunaan pinoon. Eilinen oli lepopäivä, ja en edes käynyt ulkona rehkimässä ton risusavotan kanssakaan. Eli oli tosiaan lepopäivä. Viikonloppuna tuli syötyä ihan suht ok. Muutama olut vain meni. Eilinen olutpaisti oli tai-vaal-lis-ta! Hauduttelin sitä 4-5 tuntia, padan kanssa söin yhden perunan. Enempää en ois kyllä jaksanutkaan, on vaan tosi täyttävää tommonen tuhti pataruoka, vaikka rasva siihen pataan tuli suurimmaksi osaksi rypsiöljystä.

Löysinpä hyvän motivaattorin salilta ;) Hiukan kyseenalaisen näin varattuna naisena, mutta ei kai silmäniloa lasketa, jos vaan treeni kulkee paremmin?? Tällä kertaa pakertaessani pystypunnerruksia, mua vastapäätä istui eräs aivan törkeän hyvännäköinen mies. Pakkohan sillon oli vetää vaan loppuun asti, eikä luovuttaa ;) Ihmeesti jostain löytyi paukkuja jostain kroppani piiloista. Tosi kivaa muuten treenailla kun salissa on miehiäkin. Saa ähkiä itekin ihan sydämen kyllyydestä. Naisten kanssa on jotenkin niin ärsyttävää, kun MUUT naiset pysyy semmoisina hiettöminä, äänettöminä, hajuttomina ja normaalin värisinä koko treeninsä ajan. Miesten kanssa saa itekin haista hielle, ähistä ja painaa menee naama punaisena. Mut oi että se tekee hyvää!

Olipa muuten kiva huomata, että blogini lukijamäärä on pikkuhiljaa kasvamaan päin. Toivoisin että täällä kävijät jättäisivät puumerkkiään vaikka kommentin muodossa. Olisi kiva tietää minkälaista ihmistä siellä pyörii ja mitä te ajattelette näistä mun sohlaamisista :))

perjantai 12. lokakuuta 2012

Koska olen laiska...

...luettelen töitäni ;) 

Tänään on ollut ihan superpäivä! Ja kello tulee vasta kaksi! Heräsin ennen seitsemää ja lähdin verikokeisiin, lääkäri onkin sitten puolentoista viikon päästä. Sitten kotiin syömään aamupuurot raejuustolla, kuppi vihreetä teetä ilman makeutuksia. Mulla on selvästi joku teekausi menossa, on mennyt parin viikon aikana aika hurjasti teetä alas kitusista. Se vaan pitää nälkää niin hyvin poissa, tai oikeestaan sitä napostelun tarvetta. Ei mulla nälkä nykyään pääse tulemaan laisinkaan, tai ainakin hyvin harvoin. Kymmeneksi painelin spinniin, salilta kauppaan (tietty unohdin raesokrun kauppaan...) ja kotiin. Kotona sitten laitoin pullataikinan kohoamaan ja läksin tunniksi pihalle. Meiltä kaadettiin vähän aikaa sitten pari isoa kuusta tuosta pihasta, ja niitä kuusenraatoja pitäisi saada ennen lunta halki, poikki ja pinoon. Mieheni oli jo aikaisemmin sahaillut rungot pölkyiksi ja tietysti oksat rungosta irti. Raahasin siis tunnin näitä oksia ja heittelin noita pölkkyjä lähemmäksi klapikonetta. 

Voi luoja se oli rankkaa! 

Ja märkää, ja hitto tuolla on kylmä! Mä oon kuluttanu tänään jo niin paljon kaloreita, että mulle on sallittu välipalaks kahvi ja tuore pulla! Pullista en niin välitä, mutta tuoreena yksi on ihan taivaallista. Kattelen tässä samalla uunissa möllötteleviä pullia ja voivottelen ittekseni noitten pullien kokoa. En tajua miten mä saan AINA tehtyä tommosia pienen ihmisen pään kokoisia leipomuksia. Ei tajua ei... Olenkin aina sanonut, että olenkin ravintolakokki, enkä leipuri :D Illaksi aattelin raapaista kokoon sipulikeiton. Huomikseksi olen suunnitellut olutpaistia. Näky olevan naudanpaisti jossai tarjouksessakin. Huomenna saa taas läskit kyytiä, sillä risusavotta jatkuu... 

torstai 11. lokakuuta 2012

Hölöhölöä heti aamusta.

Jihuu! Mun paino on nyt sama kuin ennen ekaa plusviikkoa ja reissua. Tästä on hyvä jatkaa taas. Takapakkia tuli siis vain 2 viikkoa. Ei paha lainkaan, kun ajatellaan että mulla on loppuelämä aikaa tälle projektille. Tavoitteenahan mulla kuitenkin on se terveellinen elämä. Mulla on kova uskomus siihen, että se saavutetaan hitaasti, mutta todellakin varmasti.

Mulla on ollut reissun jälkeen ihan hirveästi vaikeuksia tottua syömishommaan. Jatkuvasti tekee mieli jotain epäterveellistä, ja kuljeksin kaapeilla kattomassa oisko sinne tullut mitään. Thank god, ei oo ilmestynyt mitään herkkuja. Mieskään ei ole edellisen raivokohtauksen jälkeen uskaltanut tuoda vaaleaa höttöleipää taloon :D Olen pirttihirmuista pirttihirmuin.

Eilen syöpöttelin aamusta tietty puuroa, raejuustoa ja rypsiöljyä. Sitten välipalaks protskuu, lounaan asemaa tavoitteli eilen tehosekoitinplöräys banaanista, omenasta, jogurttirahkasta sekä vedestä. Söin myös päivän aikana kolmisen palaa ruispaloja, oliivi-Beceliä, kalkkunaleikkelettä, paprikaa sekä tomaattia. Päivälliseksi tein nakkikeiton kalkkunanakeista sekä keittöjuureksista. Hyvää ja täyttävää. Tänään ajattelin vääntää lohikeittoa, perunaa on pakko laittaa miehen takia, mutta eihän mun oo niitä pakko sieltä kahmia omaan annokseeni. Koskenlaskija on keitossa pakollista.

Oon miettiny tänään huono ihminen-konseptia. Sillä heräsin puol ykstoista. Tunsin välittömästi itseni huonoksi ihmiseksi, päivä on pilalla, enää ei kannata tehdä mitään jne. Mistä ihmeestä tää syyllisyys kumpuaa? Olen äärettömän kateellinen ihmisille, jotka heräävät aamuhämärissä ja alkavat touhuamaan. Mulla menee ainakin puoltoista tuntia että saan itteni liikkeelle. Johtuu varmaankin suurimmaksi osaksi tästä reumasta, kun nivelet ovat aamusta tosi kankeat ja kipeät. Mutta olen mä laiskakin. Voi kun te ette arvaakaan kuinka laiska!  Vetelä ja vetämätön. Eilen juttelin kaverille, kuinka meillä ei ole pesty lattioita muuton jälkeen, eli juhannuksen jälkeen. Meillähän siivoaa vain minä, mies auttelee vähän jos viitsii. Yleensä toi mun aviomieheni on niin lössähtänyt töiden jälkeen ettei se jaksa tehdä mitään ylimääräistä. Liikunta auttais häntäkin piristymään, muttei hää oo vielä tajunnu tätä meininkiä. Ei muuten auta kauheesti tässä projektissa jos mies on yhtä laiska kun sinä itse. Niin siis huonoja ihmisiä.

Ah miten kiva auringonpaiste ulkona ;) Nyt vois käyttää hyväkseen sitä ja lähteä ulkoilemaan, mutta mun on ihan supervaikea lähte ulos. Mua jotenkin ärsyttää ja ahdistaa ajatus siitä, että pitäisi lähteä tuonne kävelemään. Se on tylsää ja tylsää ja tylsää. Oispa koira. Koiran kanssa kävely on maailman parasta, paitsi jos koirasi sattuu olemaan joka kiveä ja kantoa nuuskuttava haaveilija. Mulla oli entisessä elämässä koira, joka jäi sitten exälleni. Sitä oon surrut silloin tällöin ja tietynlainen tarve mulla ois jollekin eläimelle. Kissan ottamistakin oon harkinnut, sillä meillä on hiiriä! Asutaan ihan maalla, ja huomasin tänä syksynä että hiiret vetää kauheita spurtteja meidän välikatolla. Hyyyyyyi!

Mutta nyt mä ampasen liikenteeseen!

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Hei sun läskeilles!

Huomasin tänään, että kohta suomessa ei varmaankaan ole yhtään huonokuntoista tai läskiä, koska suurin osa mun fb-kavereista päivittelee aloittaneensa jonkun urheiluharrastuksen. Moni muukin ei-fbkamu on kertonut uusista elämäntavoistaan. Tää itsensä rakastaminen tuntuu leviävän kuin kulovalkee. Kohta voidaan sitten otsikoida siitä, kuinka suomalaiset eivät ole enää lihavaa kansaa, vaan atleettisia himokuntoilijoita. Ääh. Luulenpa vaan taas, että monella innostus lopahtaa kun nää pimeet kuukaudet saa vallan. MINÄ EN AIO. Ja toivottavasti ei muutkaan antais periks. Kyllä tää on nyt tosi juttu, muuttua pitää jos haluan elää loppuelämäni laadukkaasti.

Kävin tänään uudessa työpaikassani tutustumassa, sain siis äippäloman sijaisuuden tuonne ens syksyyn asti. Työt alkais jo ens viikolla, olin ihan valmis kyllä olemaan kuukauden loppuun työttömänä. Onneksi 4 kk koeaika takaa sen, ettei tarvi tehdä työtä josta ei pidä. Se on mulle tärkeää, sillä olen herkkä reagoimaan jos töissä ei asiat suju. Stressaan sitten ihan liikaa ja vapaa-aikakin on ihan pilalla. Nukun huonosti, laiskistun, syön huonosti ja masennun. Ei ole kivaa ei.

Duunikierroksen jälkeen käväsin eräässä kodinsisustus-rakentamis ym. kaupassa. Mukaan tarttui viherkasvi ja ruukku sille, tökkäsin sen vessan ikkunalle. Meidän vessa on tosi ankee ja kaipaa piristystä. Ostin myös seinälampetit tuikuille, ihan törkysen hienot, niissä on peilit ja ne ovat vaaleat. Tykkään, tykkään. Mies vaan hermostuu kun joka päivä pitäis olla ruuvaamassa jotain seinälle.

Salille menin kauppakierroksen jälkeen. Ensin kymppiminsaa lämmittely juoksumatolla kävellen reippaasti. Mulle tulee kyllä ihan hiki kävellessä 4,5-5 km tuntivauhtia 1 prosentin kallistuksella. Haha, meinasin kirjoittaa vinotuksella. Miten mulla onkin kaikki sanat tänään ihan hukassa? No sitten treeniohjelma läpi, jäähdyttely kuntopyörällä. Vähän jouduin tinkimään painoissa, ei vaan yksinkertaisesti jaksanut ja kulkenut. Teki mieli luovuttaa ja heittää hanskat kehään. Psyykkasin itteeni kuitenkin jatkuvasti ajattelemalla, että viikon päästä sujuu taas, anna mennä nyt! Huomenna meen taas ja ajattelin ottaa kevyemmän treenin, sillä illalla ois tarkoituksena kokeilla tunnin kestävää venyttelyä. Torstaina sitten tämän viikon spinnille, kun maanantain tunti jäi väliin... Olin vähän liian kaukana silloin.

Mutta nyt perse ylös sohvalta ja siivoamaan!!

tiistai 9. lokakuuta 2012

Reissun jälkeinen Supermorkkis!

Hellurei ja tsallalaa!

Olen tullut takaisin. Hengissä selvisin, kukaan ei varastanut meiltä mitään. Toin tuliaisena 600grammaa höttöläskiä ympäri kroppaani. Tuli siis viiniskeltyä ja syöpöteltyä. Oli  niin kylmä kelikin, ettei oikein mikään salaatti tuntien kävelemisen jälkeen iskenyt. Keitot oli jotenkin kummallisia, niinku tyyliin punajuuri, niin ei nekään napannut. Sipulikeitto oli melkein ainut varteenotettava vaihtoehto jossa ei ollut kermaa. Kyllä se kuulkaas vaan niin on, että jos syö huonosti ja ryypiskelee, tulee lihavaksi. Minä olen siis lihonut näin. Eikä auttanut sekään että käveli tyyliin puolet päivästä pitkin kaupunkia. Taksia käytettiin tasan kahdesti, kentältä hotellille ja hotellilta kentälle.

Ihan kujalla!

Syksy oli saapunut Riikaankin.


Oli vähän synkkä keli :( 

Pahaa oli. Onneksi. 



Tänään sitten salille katsomaan vieläkö se sali mua pelkää. Kauhuissani painonnoususta varailin ryhmätunteja huomiselle, perjantaina ois spinning. Siinä välissä sopivasti salitreeniä, niin johan luulis grammojen taas karisevan. Siihen vielä lisäksi superterveellistä ruokaa. Ihan ikävä kunnon salaattia!


Edit: Myöhemmin päivällä...

Nojoo, ihankuin ois monta päivää riekkunu jossain. Salilla tuntui PAHALTA. Närästi, oksetti ja itketti. Mutta p'rkele mä painoin menemään! Mun tän päivän syömiset on ollu ihan perseestä edelleenkin; aamupala klo 11.30 jolloin söin kananmunaa ja kalkkunaleikkelettä. Ei oikein ollu vaihtoehtoja, ja päätin etten jaksa pelkällä kaurapuurolla rehkiä salilla.

No salin jälkeen vetäisin jonkun hirveen palautusjuoman, kävin kaupassa. Kotona sitten pari ruispalaa, oliivi Beceliä, kalkkunaleikkelettä ja 100g kurkkua. Kyytipojaksi iiiiso mukillinen teetä ja puoli tl hunajaa. Alkaa tuntumaan ihan flunssaiselta :(, kipeäksi tuleminen olisi nyt tosi iso harmi, sillä tulee salitreeniin aivan liian pitkä tauko. Mutta minkäs teet kun jotkut ihmiset ovat niin pimeältä keskiajalta, etteivät osaa lentokoneessa yskiä ja räkiä esimerkiksi nenäliinaan, vaan toisten ihmisen niskaan.

 Päivälliseksi kokkailin (vähän) riisiä, naudan paistijauhelihaa 100g, he-ma-pa ½pss, tuoretta paprikaa 50g ja kesäkurpitsaa 50g. Tuohon sotkin vielä raejuustoa 50g. Terveellinen ruoka on muuten täyttävämpää kuin epäterveelliset ranskalaiset! Alkaakin olemaan jo päivän kalorit kuitenkin täynnä. Iltapalaks vielä omena ja päivä on täys!

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Iso Persaus.

Tän illan treenissä huomasi eiliset painojen nostot, vatsalihakset ihan törkimyskipeinä. Selvisin silti kaikesta kunnialla ja paremmin kuin odotin! Oon mä ihan selvästi kehittynyt ja lihasvoimaa on tullut. Kestävyys on vähän niin ja näin.

Tänään oli punnituspäivä, masentavasti +300g, mutta ilokseni -2cm vyötäröltä! Olen siis saanut lihasta läskin tilalle. Päätelmä on tämä ;D NIIN JOO, ja tavoitefarkut meni jalkaan ja kiinnikin! Eihän ne mukavilta tuntuneet, mutta kiinni meni!

Huomenna sitten aamusali klo 5 ja sitten pikaisesti kotiin, sitten Pirkkalan kentälle. Reissu pelottaa ja huolestuttaa ihan hirmuisesti se että kuinka sitä tulee syötyä ja juotua väärin. Yritän syödä salaatteja ja keittoja, ja voihan sen perunan jättää annoksesta syömättä. Hyvää ja halpaa viiniä en pysty vastustamaan, mutta olutta kyllä. Jännittää se lentäminenkin, mahtuuko mun arse penkkiin ja vyö kiinni? Tammikuussa mahduin SpanAirin vöihin, toivotaan nyt että BalticAirin ropellikoneeseen mahtuu mun persaus!

tiistai 2. lokakuuta 2012

Jaaaaa jaksaa, ja jaksaa, ja jaksaa!

Siis mihin tää aika taas menee? Viime viikolla lupasin pyhästi käsi pastapaketin päällä, että aivan varmasti kertailen ennen seuraavaa italiantuntia kielioppia. No paskat taas. Nytkin pitäs käyttää tää aika läksyjen tekemiseen, mutta en mä enää muista että mitä läksyä viimeks tuli :D Hyvä minä. Tekis mieli olla menemättä ollenkaan, mutta ne perkeleet menee sitten kuitenkin jo uuteen kappaleeseen tällä kerralla. Kaikki kolme ekaa kertaa ovat olleet pelkkää tyhmää kertausta. Eli just sellasta mitä mun pitäs kotona kerrata.

Tänään kävin tekemässä piiskurin kanssa treenin ihanine venyttelyineen powerplaten kanssa. AH! Se oli niiiin ihanaa. Otettiin ohjelmaan myöskin hauikset ja ojentajat. Mun treeni vaan laajenee ja laajenee. Painoja nostettiin myöskin. Että en mää niin helpolla pääse. Vatsarutistukset menee nyt 30 kilolla ja se tuntuu jo jossain. Kädetkin ovat ihan spagettia. Ristiveto pompsahti 40 kiloon. Varmaan johtunee siitäkin, että mulla tätä massaa on, niin on helpompi tehdä sitä liikettä? En mä tiedä.

Kävin tänään röntgenissä, jossa kuvattiin ton reuman takia lantioranka ja mun yllätykseks keuhkotkin. Oon kyllä ihan satavarma ettei sieltä mitään löydy! Ranteet on kyllä aika kovilla ja jostain syystä peukalot? Raivostuttava sairaus. Huomenna meen viimein kokeileen sen BodyBalancen, sitten pitäis vetää päälle salitreeni. Torstai-aamuna lähtee kone, mutta salihan aukee jo viideltä ;D Saa hyvät torkut sitten lentsikassa.

Uskalsin tänään maistaa Alpro soya choco lightia, ja se oli superhyvää! Vedin sellasen salin jälkeen kun oli aivan järkky nälkä enkä ihan heti kotiin ollut pääsemässä. Tota vois alkaa pitää kiellettynä herkkuna, purkillisessa on 113 kcal. Ei niin paha ja sopii hyvin mun päivän syömisiin. Maidosta en niin kovasti välitä, ja piimääkin tulee juotua tosi vähän. Juustojakaan en juuri syö. Veikkaan siis että jää noi vitamiinit saamatta.

Taidanpa vetää pienen välikuoleman ja jatkaa kolmatta kertaa tänään kylille päin.

maanantai 1. lokakuuta 2012

Aina on tilaa yhdelle joka käyttää Rexonaa

Huomasinpa tänään omaavani venäläisnaisen mentaliteetin kuntosalin pukuhuonekäyttäytymisessä. Vieressäni oli kaksi venäläisnaista jotka riisuutuivat treeninsä jälkeen höpötellen toisilleen mitä lie. Nämä kaksi ihan normaalia, ei mitenkään jumalaisvartaloista naista hengailivat alasti toisilleen jutellen ihan ilman mitään kiirettä pukeutua. Aloin ajattelemaan omaa käyttäytymistäni ja huomasin omaavani samoja piirteitä. Suomalaisnaiset yleensä piilottelevat pyyhkeidensä alla ja vaihtavat pikapikaa vaatteita, niin nopeasti että taatusti voisivat voittaa jonkun sortin ennätyksen. Minä taas ilmeisen venäläismäisesti kuivailen rauhassa esitellen suurenmoisia muotojani, kaunista appelsiini/suonikohju/raskausarpi-ihoani sekä karvaisia sääriäni. Onks muka kivaa lähtee kotiin puoliks märkänä tai sitten ihan hikisenä? Ehkä muut ei sitten vaan hikoile yhtä nopeasti ja pahanhajuisesti kuin minä, tai niin, onhan laihemmilla tietysti vähemmän kuivattavaa pinta-alaa. Jotkut saattavat voida pahoin ja olla sitämieltä että minunlaisteni ei pitäisi edes julkisilla paikoilla liikkua, mutta mä en vaan välitä! En oo oikeestaan koskaan välittänyt kenenkään mielipiteistä. Tai siis kyllä mua on alkanu ärsyttämään, kun baarissa tullaan kauhistuneena kysymään oonko mä raskaana, kuinka mä voin juoda viinaa raskaana?! Eikö kuulosta ihanalta? 

Hikoilusta tuli mieleen, että törsäsin ja ostin Rexonan jotain superhypersikakallistaethikoileenääikinätuhoaakainalosi-dödöä. Jonka pitäisi siis toimia 48 h suihkunkin jälkeen. MY ASS! Vartti spinniä ja haisin kuin emäsika turkkilaisessa saunassa. Ja laitoin dödöä ihan ohjeiden mukaan illalla ennen nukkumaan menoa. Jännä juttu tuo muuten, olen alkanut hikoilemaankin ihan törkeästi. Aineenvaihdunta selvästi pelaa ja tunnen että jonkun sortin parinkymmenen vuoden myrkyt pyrkii musta ulos. Elekää siis hassatko rahojanne siihe purnukkaan. 

Aivan sairaaaaaan hyvä treeni tänään! Tai siis oli spinni ja gymcircuit. Huomenna pt-tapaaminen. Torstaina lähdetään 4 päivän reissuun, ja ajattelin vetäistä kolmeen peräkkäiseen päivään kolme salitreeniä. Aerobiset liikunnat tulee sitten Riian puolesta :) Huomenna pitää myös käväistä tuolla Isolla Kirkolla röntgenkuvissa, tsekataan onks mulla selkärankareumaa mahdollisesti. Tuomio tulee sitten myöhemmin tässä kuussa. 

Tänään on ollut loistava päivä muutenkin! Sain duunia! Marraskuulta lähtien. Nyt vaan toivon että tässä saisi vähän aikaa huilata ennen seuraavaa työrupeamaa. 4 vuotta ilman lomia alkaa jo jossain tuntumaan. 

Mieheni viikonloppuna sanoi että olen piristynyt huomattavasti ja ollut kuin duracellpupu. Oon itsekin huomannut että väsymys duunipäivän jälkeen jää aina salille ja kotonakin jaksaa tehdä enemmän. Mutta selkeesti tiedän että tässä on vielä matkaa siihen reippaaseen minään. Sohva houkuttelee edelleen vahvasti. Mieheni tuntee myös jonkunlaista kolausta egolleen ja miehuudelleen, koska minä olen se joka käy "nostamassa rautaa" ja hän tekee kotitöitä. Olen sanonut ettei kukaan kiellä häntä käymästä myös salilla. Hän vetoaa ettei jaksa, koska täytyy tehdä puita jne. Hän on vissiinki vähä vanhan kansan miehiä ;) Mä luulen myöskin sitä että hänellä on joku pelko myös siitä, että jos laihdun ja muutun "hyvännäköiseksi" alkaa mun menojalka vipattaan liikaa ja toiselle puolelle aitaa. Se Tollo vaan ei tajua kuinka paljon mulla rakkautta häntä kohtaan onkaan <3 Sitä on paljon. 

perjantai 28. syyskuuta 2012

Olen HC, käyn ennen auringonnousua salilla.

Toinen treenikerta tällä viikolla pt:n ohjeiden mukaan sujui paljon sutjakkaammin kuin ekalla kerralla. Jaksoin ihan erilailla, tosin vasen ranne tuotti tuskaa kipuilullaan. Niin, pitikö eilen taas leikkiä iltavuorossa supernaista ja nostella sata kiloa mummoa sänkyyn yksinään. Marttyyriasenteella vedin ja mutisin mielessäni: EI TARVI AUTTAA! Vaikka kukahan mun ajatuksia niin osais lukea, että tulis auttaa pyytämättä...

Kävin tällä kertaa heti aamusta salilla, 06:30 olin jo ottamassa alkulämpöjä. Keksin hienon tavan huijata itseäni, kun puoliunessa treenaa, ei se tunnukaan niin pahalta ;D Kroppani ajattelee vaan olevansa painajaisunessa. Ennen treeniä vedin viiden aikaan banaanin ja jonkun 1/4 proteiinipatukasta, ihan vaan että jaksais reenata. Treenin jälkeen kaurapuuroa raejuustolla. Jotain tarttis vielä ennen iltavuoroo haukata, taidan tyytyä ihan vaan surauttamaan smoothiet. Iltavuoroon sitten evääksi jotain raskaampaa. Huomenna onkin sitten vika vuoro tossa paikassa, ja sitten ei olekaan tietoa että mitämätekisinisona.

NIIN MUUTEN HEI! Eilen ekaa kertaa joku huomas että mä olen laihtunut! Oli niin kiva kuulla kun sanottiin että "Tuo nainen se vaan laihtuu silmissä". Upeeta, mahtavaa! Kun tuntuu ettei ite huomaa mitään ja vatsakin vaan röllöttää ja löllöttää tossa. Enkä mä tosiaan ole laihtunut kun sen 5 kg... mutta ilmeisesti toi salilla käynti tekee tehtävänsä. Kohta mulla on sellaset pakarat että pystyy puristaa niitten välissä oluttölkit ruttuun ;D